Mannerheimin ja Kekkosen naissuhteet kiinnostavat edelleen

Suomen aikaisemmista presidenteistä nousevat naissuhteittensa puolesta kiinnostavimmiksi Mannerheim ja Kekkonen. Kummallakin oli useita suhteita, mutta kumpikaan ei tiettävästi antanut kenenkään naisen vaikuttaa heidän valtiomiestyöhönsä, muistuttaa heistä luennoitseva emeritusprofessori Timo Soikkanen.

Kotimaa
Mannerheim ja Kekkonen
Helmut Laux, Håkan Sandblom

Suomen kuudes presidentti Carl Gustaf Mannerheim (1944-1946) ja kahdeksas presidentti Urho Kekkonen (1956–1982) kiinnostavat edelleen valtiohistoriaa seuraavia kansalaisia. Turun yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori Timo Soikkanen on pitänyt useita luentoja heidän elämästään eri näkökulmista. Parhaillaan hän luennoi muun muassa näiden presidenttien naissuhteista.

– Olen seurannut paljon kummankin presidentin dokumentteja. Varsinkin Kekkosen arkiston olen lukenut erittäin tarkkaan.

– Nämä henkilöt ovat kiinnostavia siksi, että heillä molemmilla oli naisia ehkä enemmän kuin muilla. En voisi kuvitella, että voisin pitää vastaavaa esitelmää esimerkiksi Ståhlbergin naisista. Se jäisi hyvin lyhyeen naurahtaa Soikkanen.

Emeritusprofessori Soikkasen mukaan Mannerheimilla oli Pietarin aikoina useitakin naissuhteita.

– Hänellä oli tanssijattaria ja muita naisia aika reippaasti ja hän oli avioliitossakin, mutta sekin kariutui ilmiselvästi hänen naissuhteittensa vuoksi.

Suomeen palattuaan Mannerheim kuitenkin vakiintui ja oli Soikkasen mukaan siinä suhteessa hyvinkin tarkka ainakin kotimaassaan. Euroopassa naissuhteita kuitenkin oli.

– Mannerheimin nimi ei koskaan tahriintunut naisten osilta täällä Suomessa.

Kekkosen naissuhteista jopa kirjoiteltiin lehdissä

Urho Kekkosen presidenttiaikana ei hänen naissuhteita juurikaan reposteltu. Mutta eivät ne myöskään pysyneet salassa.

– Kekkosen naissuhteista puhuttiin, mutta vain skandaalilehdissä ja 1950-luvun sensaatiolehdissä. Sen sijaan vakavampityyliset lehdet, kuten Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi, eivät niistä paljon puhuneet, kertoo Soikkanen.

Kekkosen naissuhteista puhuttiin, mutta vain skandaalilehdissä.

Timo Soikkanen

Soikkanen muistuttaa, että siihen aikaan presidentteihin suhtauduttiin eri tavalla kuin nykyään. Presidentit olivat arvostelun yläpuolella.

Presidenttien naissuhteilla ei vaikutusta viran hoitoon

Niin Mannerheim kuin Kekkonenkin olivat tiukkoja siinä, ettei heidän valtiomiestyöhönsä puututtaisi.

– Mannerheimin naisilla ei varmasti ollut mitään vaikutusta hänen töihinsä.

Kekkoselle sen sijaan oli vaimo Sylvi Kekkonen erittäin merkittävä hänen työssään, mutta siinäkin enemmän taustatoimijana.

– Sylvi Kekkonen vaikutti varmasti presidentin puheisiin ja tyyliin, mutta en usko, että Sylvi Kekkosen vaikutus politiikan tekemiseen olisi ollut mitenkään suurta, selvittää emeritusprofessori Timo Soikkanen.

Mannerheimin naisilla ei varmasti ollut mitään vaikutusta hänen töihinsä.

Timo Soikkanen

Kekkosen muiden naissuhteiden ei Soikkanen myöskään usko vaikuttaneen millään tavalla tämän presidentin toimen hoitamiseen. Hänen mukaansa Kekkonen saattoi kuitenkin käyttää naissuhteita hyväksi. Esimerkiksi toimittaja Anne-Marie Snellmanin kautta hän saattoi vaikuttaa Suomikuvaan ulkomailla.

Turun yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori Timo Soikkanen on julkaissut useita suomen poliittista historiaa käsitteleviä teoksia. Hänet on palkittu useaan otteeseen hänen luennoitsijataitojensa vuoksi.

Parhaillaan hän luennoin muun muassa Mannerheimin ja Kekkosen naissuhteista Ilomantsin kansalaisopiston ja Turun suomenkielisen työväenopiston yhteistyönä toteutetussa luentosarjassa.