Hyvä tiedetoimittaja seuloo tiedon tulvasta tärkeimmät: "Jos sillä on merkitystä ja siitä saa hyvän jutun, kimppuun vaan!"

Kotimaa
Vesa Vanhalakka
Petri Aaltonen / Yle

Vesa Vanhalakka on kirjoittanut vuodesta 2002 lähtien päätoimisesti pelkästään tieteisiin keskittyviä juttuja. Vuoden tiedetoimittajana palkitun Vanhalakan työnantaja on Aamulehti (siirryt toiseen palveluun).

– On ehkä poikkeuksellista, että paikallis- tai maakuntalehdessä on erillinen tiedetoimittaja. Kun toimituksissa on väki vähentynyt, tavoitteena on yleistoimittajuus – eli kaikki kirjoittavat kaikesta, hän sanoo.

Ongelmia kuitenkin tulee, jos kirjoittaja ei ymmärrä, mitä tutkija on tutkinut. Tällaista voi sattua, kun pyritään tekemään juttuja nopeasti.

– Kun juttu tai tiedot siihen kopioidaan jostain muusta lähteestä, mennään pieleen. Aina pitäisi perehtyä alkuperäiseen tutkimukseen tai vähintään tiedotteeseen ja sen jälkeen kertoa, miten asia vaikuttaa ihmisten elämään.

Kuukävely innosti tieteen pariin

Vesa Vanhalakka innostui tieteistä jo pikkupoikana. Hän oli 10-vuotias vuonna 1969 kun ihminen laskeutui ensimmäistä kertaa kuuhun. Se jätti suuren jäljen.

– Ihmettelin silloin, että miten tämä on mahdollista. Ja sen jälkeen olen ihmetellyt vähän kaikenlaista mitä täällä ympärillä tapahtuu, hän sanoo.

Edelleenkin avaruus ja maailmankaikkeuden rakennetta tutkiva kosmologia innostavat Vanhalakkaa. Samoin kantasolu- ja geenitutkimus lääketieteen puolelta.

– Nämä ja monet muut aiheet. Periaatteessa olen sitä mieltä, että tiedetoimittajan pitää olla valmis tekemään juttu mistä aiheesta vain, oli se kuinka vaikea tai monimutkainen tahansa. Jos sillä on merkitystä ja siitä saa hyvän jutun, ei muuta kuin kimppuun vaan!

Tietotulva tarjoaa vaikka mitä

Vanhalakan mukaan tiedon tulva on tällä hetkellä valtava. Eri tieteenaloilla on tapahtunut viime vuosina valtavia edistysaskelia. Juuri siitä syystä nyt on loistava aika seurata ja yrittää ymmärtää mitä tapahtuu.

– Tutkimuslaitteet ovat kehittyneet niin paljon, että pystymme saamaan tietoa maailmankaikkeuden ääristä, ihmisten solujen sisältä, aivoista, yhteiskunnasta. Tiede antaa vastauksia siihen, mitä olemme, mitä teemme, miksi olemme täällä ja mihin olemme menossa.

Kun tiedemaailmassa tapahtuu jatkuvasti, tiedetoimittajan työ on pitkälti tapahtumien seuraamista ja aiheiden valintaa. Vanhalakalle lähtökohtana on aina lukija. Ei ole järkeä tehdä juttua mielenkiintoisestakaan aiheesta, jos kukaan ei sitä lue.

– Voin sanoa ihan rehellisesti, että kun aloitin nämä työt 14 vuotta sitten, tuli tehtyä liian vaikeaselkoisia juttuja liian usein. Se johtui omasta tietämyksen puutteesta, hän tunnustaa.

– Kokemuksen myötä olen oppinut näkemään, mikä on hyvä aihe ja mikä on se kulma, joka kannattaa tuoda esille. Vaikeat termit pitää avata ja kertoa, mitä ne tarkoittavat. Eikä tämä ole mitään kuolemanvakavaa hommaa. Juttuihin pitää saada tietty kepeys niin, että niitä on kiva lukea.

Washingtoniin tuoreimman tiedon ääreen

Tällä viikolla Vanhalakka osallistuu Yhdysvaltain tiedeviikkoon (siirryt toiseen palveluun) Washingtonissa. Kerran vuodessa järjestettävässä tapahtumassa maailman huippututkijat tapaavat ja toimittajilla on mahdollisuus kuullaa esitelmiä tieteen viimeisimmistä saavutuksista.

– On ihan mahtavaa, että voi joskus päästä tapaamaan maailman huipputukijoita ja vain rupattelemaan heidän kanssaan. Se on ehkä tämän ammatin hienoimpia puolia.

Vuoden tiedetoimittajan (siirryt toiseen palveluun) valitsi tiedetoimittajien liitto.