1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Analyysit (Yle Uutiset)

Analyysi: Kovan onnen Kemiin osui kiinalainen jättipotti – kaupunkilaiset tuulettavat vasta peruskiven muurauksen aikana

Kemi on kaupunki, jonne on suunniteltu suuria hankkeita ennenkin. Tulossa on ollut ydinvoimaa, biodiesel-tehtaita ja malmikuljetuksia satamaan. Yksikään näistä ei toteutunut, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Hannu Tikkala.

Hannu Tikkala Kuva: Derrick Frilund / Yle

Tilanne näytti vielä 2000-luvun alkuvuosina Kemissä valoisalta. Pitkään muuttotappiosta kärsineelle paikkakunnalle tai sen lähistölle suunniteltiin suuria investointeja.

Fennovoima arpoi ydinvoimalan sijoittamista Simon ja Pyhäjoen välillä, kaivosbuumin piti tuoda malmikuljetuksia Kemin satamaan ja Vapo puuhasi biodiesel-tehdasta Kemiin.

Silloinen Kemin kaupunginjohtaja Ossi Repo totesikin, että jos yksi hankkeista toteutuu, kaupungin tulevaisuus näyttää valoisalta. Ei toteutunut.

Tästä näkökulmasta on ymmärrettävissä Kemin nykyisen kaupunginjohtajan Tero Nissisen kommentit tänään julkistetun kiinalaisjohtoisen biojalostamohankkeen julkistustilaisuudessa: ”Tämä on vasta hankkeen julkistus.”

Kemissä jännätään, millaisia laskutoimituksia kiinalaiset sijoittajat nyt tekevät.

Hannu Tikkala

Kemissä tuuletetaan vasta, kun kiinalaissijoittajat muuraavat peruskiveä polttoainetehtaan työmaalla.

Toivoa paikkakunnalle tuo se, että aikataulu näyttää olevan miljardihankkeelle nopea. Lopullinen investointipäätös tehtäneen kuluvan vuoden lopussa ja rakennustyöt voisivat alkaa jo ensi vuonna.

Aikatauluja nopeuttaa se seikka, että Vapo suunnitteli samalle paikalle omaa biodiesel-tehdastaan vuodesta 2007 lähtien. Tämän vuoksi tehtaalle löytyy Kemin Ajoksesta valmis kaava ja viranomaisten ympäristövaikutusselvitykset on jo tehty.

Toinen asia on sitten hankkeen kannattavuuslaskelmat. Vapo perusteli vetäytymistä Kemistä EU:n hitaalla uusiutuvien polttoaineiden lainsäädäntötyöllä, joka aiheutti hankkeelle epävarmuutta.

Aiemmin Vapon kumppanina ollut Metsä Group puolestaan perusteli omaa vetäytymistä puhtaasti kannattavuudella.

Kemissä jännätäänkin, millaisia laskutoimituksia kiinalaiset sijoittajat nyt tekevät.

**Kyseessä ei kuitenkaan **ole pelkästään kemiläinen hanke. Valtakunnallisestikin kyse on suuresta investoinnista, sillä se pyörii samassa luokassa Metsä Groupin Äänekosken sellutehdasinvestoinnin kanssa.

Tämä voi olla se hetki, kun Kemin suunta muuttuu.

Hannu Tikkala

Äänekosken 1,1 miljardin euron investointia on useaan otteeseen sanottu Suomen metsäteollisuuden suurimmaksi investoinniksi.

Kolmen vuoden aikana työmaa Kemissä työllistäisi 4 000 henkilötyövuoden edestä rakennusmiehiä ja toiminnan aikana tehdasta pyörittäisi 150 henkilöä. Kokonaisverotuloja hanke toisi 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Investoinnilla ei ratkaista Suomen talousongelmia, mutta se olisi yksi kaivatuista ulkomaisista piristysruiskeista talouteen.

**Sen sijaan Kemiin **investoinnilla olisi suurempi vaikutus. Paikkakunnalla työttömyyslukemat ovat nousseet yli 20 prosenttiin ja väestö on vähentynyt paperiteollisuuden rakennemuutoksen takia vähintään viimeiset 35 vuotta.

Tämä voi olla se hetki, kun kaupungin suunta muuttuu.