Tolkkukin tulee Venäjältä – arkemme on täynnä itänaapurin vaikutteita

Presidenttiä myöten lukuisat suomalaiset ovat viime aikoina vakuutelleet olevansa tolkun kansaa. Harva tietää, että otsikoihin noussut tolkku on tullut kieleemme Venäjältä. Itse asiassa arjessamme on monia idästä tulleita asioita.

Kotimaa
Yksityiskohta Venäjän lipusta.
Sergei Ilnitsky / EPA

1. Täytetyt letut

Venäjä on monella tavalla rikastuttanut ruokakulttuuriamme. Kulttuurisihteeri Merja Jokela Suomi-Venäjä –seuran keskustoimistosta Helsingistä sanoo, että on vaikea sanoa tarkasti mikä on juuri venäläistä alkuperää. Erilaiset kulttuurivirtaukset, traditiot ja tavat ovat pyörineet ympäriinsä, ja Venäjä on ottanut paljon vaikutteita Euroopasta, esimerkiksi Ranskasta.

– Blineistäkin on sanottu, että ne eivät olisikaan alkuperältään aidosti venäläisiä. Mutta tapa täyttää lättyjä esimerkiksi jauhelihalla on Venäjältä, kertoo Jokela.

2. Nikolajevin laivat

Monet suomalaisten rakastamat melankoliset iskelmät ovat venäläistä alkuperää.

– Varsinkin 1950–1960-lukujen hiteistä löytyy venäläisten säveltämiä. On toki myöhemmiltäkin vuosikymmeniltä. Esimerkiksi Laivat on yksi tällainen. Slaavilainen melankolia sopii loistavasti suomaalisen mielenmaisemaan.

J. Nikolajevin säveltämää ja M.Tanitshinin sanoittamaa Parohody-kappaletta eli suomalaisittain Laivat-iskelmää ovat esittäneet niin Rauli Badding Somerjoki kuin esimerkiksi Agents-yhtye.

3. Porkkana, remontti ja tolkku

Suomen kielessä on useita venäläistä alkuperää olevia sanoja. Venäjästä kieleemme ovat tulleet esimerkiksi ikkuna, kiisseli, katiska, kiharat, lusikka, majakka, rusakko, piirakka, remontti, rotu, porkkana ja nyt paljon esillä ollut tolkku.

– Putka, kapakka ja moni Helsingin slangista löytyvä sana, esimerkiksi mesta, hotsittaa ja guljailla ovat suoraan venäjän kielestä tulleita, sanoo Jokela.

Ruotsin vaikutus näkyy kuitenkin kielessämme enemmän kuin Venäjän.

4. Helsingin keskusta

– Helsingin keskustasta sanotaan, että se on kuin kopio Pietarista. Pietarilaiset itsekin sanovat, että ihan kuin tulisivat pienoismallissa kotiinsa, kertoo Jokela.

Keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I halusi Suomen pääkaupungin kauemmaksi Ruotsin vaikutuspiiristä, lähemmäksi Pietaria. Turku joutui luopumaan asemastaan. Carl Ludvig Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta keisarikunnan hallintokaupungiksi kelpaavan näköiseksi.

– Venäjän ajasta muistuttavat edelleen monet katujen nimet eri puolella Suomea: Aleksanterinkatu, Sofiankatu, Katariinankatu.

5. Sauna – yhteinen ideamme?

Suomalaiset kiistelevät ruotsalaisten ja venäläisten kanssa saunan keksimisestä. Tosin onpa saunankeksijämainetta väläytelty muualtakin maailmasta. On kerrottu, että esimerkiksi maya-intiaanit löylyttelivät jo satoja vuosia ennen ajanlaskumme alkua, ja että saunan alkujuuret löytyisivät bysanttilaisesta maailmasta. Keksi kuka hyvänsä, suomalaiset ja venäläiset ovat saunoneet ikiajat.

– Ehkä suomalais-ugrit ja venäläiset kehittivät sen yhdessä, koska yhdessä on eletty ja sauna on yhdistävä asia, meidän juttu. Myös votka yhdistää. Yhteisymmärrystä lisätään aina, kun saunotaan ja nautitaan votkaa. Maistuu molemmille kansoille, Merja Jokela nauraa.