1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Professori puolustaa sähköverkon omistajakontrollia: "Kantaverkkoyhtiö Fingridiä ei pidä myydä"

Yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki vastustaa luonnollisten monopolien myyntiä yksityisille

Kotimaan uutiset
Petri Kuoppamäki
Petri KuoppamäkiMartti Kainulainen / Lehtikuva

Yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki Aalto-yliopistosta katsoo, että kantaverkkoyhtiö Fingrid on syytä pitää valtion määräysvallassa jatkossakin. Sähkönsiirtoyhtiö Carunan tuoreet, kovat hinnankorotusilmoitukset antavat osviittaa siitä, mitä voi seurata luonnollisen monopolin myynnistä yksityiselle.

– Fingridiä ei kannata myydä, koska se on luonnollinen monopoli, Kuoppamäki sanoo.

Kuoppamäki tarkoittaa luonnollisella monopolilla toimintaa, johon on äärimmäisen vaikea lisätä kilpailua. Tällainen on esimerkiksi sähkönsiirtoverkko tai kunnallinen vesijohtoverkosto. Niihin ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa rinnakkaisia, kilpailevia linjastoja. Mutta jos luonnollinen monopoli kuitenkin myydään, voivat seuraukset yllättää epämieluissasti.

– Hinnat voivat nousta ja voitot karkaavat ulkomaille. Siksi julkisen vallan kannattaa säilyttää kontrolli luonnollisissa monopoleissa. Julkinen monopoli on näissä parempi kuin yksityinen monopoli, Kuoppamäki korostaa.

Valtio omistaa Fingridistä nyt 53 prosenttia, mutta voi halutessaan luopua siitä kokonaan. Muita omistajia ovat muun muassa eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja työeläkevakuuttaja Elo holding-yhtiön kautta. Fingrid vastaa sähkönsiirrosta voimajohtoverkossa.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kunnilla aluemonopoleja vesilaitoksissa

Suomen vesihuolto on yli 90 prosenttisesti kunnallisten vedentoimittajien käsissä. Kunnallisia vesilaitoksia, liikelaitoksia, osakeyhtiöitä ja kuntayhtymiä on noin 300 eli karkeasti joka kunnasta saa kunnan vettä. Ne ovat luonnollisia monopoleja omilla alueillaan. Kuoppamäen mielestä kuntien kannattaakin tutkia erittäin perusteellisesti mahdollisen myynnin vaikutukset, vaikka myynti tilkitsisikin hulppeasti ja nopeasti kunnan kassaa.

– Myynnillä kunta saisi budjetin kuntoon muutamaksi vuodeksi, mutta mitä kaupasta seuraisi myöhempinä vuosina. Kannattaisi miettiä askel eteenpäin eli mitä ostaja tekisi vesilaitoksella. Miksi hän osti sen? Hintasääntely on vaikeaa, Kuoppamäki muistuttaa.

Kuoppamäki korostaa, ettei hänellä sinänsä ole mitään yksityistä omistamista vastaan. Luonnollisissa monopoleissa pitää kuitenkin tehdä erittäin laajat vaikutusarviot ennen kaupantekoa.

Kunnat myyneet omille yhtiöilleen

Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä kertoo, ettei mikään kunta ole vakavissaan harkinnut – ainakaan toistaiseksi – vesihuoltolaitoksensa myymistä yksityisille tahoille, esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöille tai ulkomaisille sijoittajille.

– Sen sijaan yhä useampi kunta on viime vuosina ”myynyt” vesihuoltolaitoksensa kunnan omistamalle energiayhtiölle tai muulle kuntaomisteiselle yhtiölle.

Seppälän mukaan kaupat ovat pääosin nuijittu läpi ihan muista syistä kuin vesihuollon kehittämissyistä. Kaupoilla on esimerkiksi haluttu kohentaa kunnan taloustilannetta tilapäisesti eli ne ovat olleet selviä tasekikkailuja.

Seppälän mielestä vesi-infran strateginen omistus on syytä pitää jatkossakin julkisessa määräysvallassa.

– Mutta ylläpitoa voidaan ulkoistaa yrityksille ja näin on osin tehtykin.

_* Päivitetty klo 12:25, otsikkoa muutettu. Alkuperäisessä otsikossa mainittu "professori puolustaa sähköverkon monopolia" muutettu "professori puolustaa sähköverkon omistajakontrollia". _

Lue seuraavaksi