Karaatti kertoo korun kultapitoisuuden

Kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää, eikä kaikki kulta ole keltaista. Valtaosassa kultakoruista kultaa on runsaat puolet.

kulta
Kultaseppä työstää sormusta.
Titta Puurunen / Yle

Kultaseppä Jouni Saarenpäällä on työn alla valkokultainen sormus safiirikoristeilla. Saarenpää pitää kullan työstämisestä, se kun on pehmeää eikä hapetu.

– Työstäminen, juottaminen viilaus ja kiillottaminen sujuvat todella kivasti, ei oikeastaan parempaa materiaalia ole, hän sanoo.

Puolen sentin pallosta, saa venytettyä kahden kilometrin langan.

Kulta kestää muokkausta erittäin hyvin. Grammasta kultaa, eli noin puolen sentin pallosta, saa venytettyä kahden kilometrin langan.

– Kulta kovettuu kun sitä työstää, siksi sitä pitää välissä hehkuttaa punahehkuiseksi, että se pehmenee taas.

Kulta kelpaa ihmisille vaihtelevasti. Sen maailmanmarkkinahinnassa onkin suuria heilahteluja (siirryt toiseen palveluun), ja kultamuoti vaihtelee.

– Nyt on valkokulta ollut muodissa pitkään, punakulta jossain määrin, ja keltakultakin alkaa tehdä paluuta.

24 karaattia – puhdasta kultaa

Kullan eri värit tulevat kultaan sekoitetuista muista metalleista. Punakullassa on väriä antaa kupari, valkokullassa palladium.

– Tietyssä karaattiluvussa on kuitenkin aina sama määrä kultaa, se ei muutu.

Karaattiluku kertoo jalometallin pitoisuudesta. Karaattiluku yksi tarkoittaa, että 1/24-osa on jalometallia. Näin 24 karaatin kulta on puhdasta kultaa, ja 14 karaatin kullassa kultaa on 583,3 osaa tuhannesta, eli noin 58,5 prosenttia painosta.

Karaattilukua pienennetään hopealla, kuparilla ja palladiumilla.

Karaattilukua pienennetään hopealla, kuparilla ja palladiumilla, vanhoissa valkokultakoruissa voi olla myös nikkeliä.

– 24 karaatin kultaa harvoin käytetään koruissa, koska se on pehmeää ja sitä on hankalaa killottaa. 14 karaatia on koruissa yleisin. 9 karaatin kultaa saa vielä käyttää, siinä 9/24-osaa painosta on puhdasta kultaa, ja kun kulta on painavaa, sen osuus on pieni. Kaikkea muuta on siinä enemmän kuin kultaa.