Kuhasaaliit jäävät pieniksi – alamitta vaihtelee kalastajan mukaan

Kalatutkija epäilee vapaa-ajankalastajien kuhasaaliiden putoavan tänä vuonna etenkin Saaristomerellä, kun kuhan alamitta nousi 42 senttiin. Ammattikalastajilla alamitta on pienempi myös Suomenlahdella. Kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen kuhan alamitta nousee myös kaupallisessa pyynnissä, mutta silloin saatetaankin puhua enemmän turskasta.

Kotimaa
Mies perkaa kuhaa.
Heikki Haapalainen / Yle

Uusi kalastuslaki tuli voimaan vuoden alussa ja toi mukanaan uusia pyyntimittoja. Vapaa-ajankalastajat saavat pyytää minimissään 42-senttisiä kuhia, mutta kaupalliset kalastajat (entiset ammattikalastajat) pienempiä kolmen vuoden ajan. Sisävesillä ja Suomenlahdella alamitta on 40 ja muualla 37 senttiä.

Kolmen vuoden kuluttua nämäkin alamitat nousevat. Silloin kaupallisten kalastajien pyytämien kuhien alamitta on Suomenlahdella ja sisävesillä 42 ja muualla merialueilla 40 senttiä.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Raitaniemi uskoo vapaa-ajankalastajien saaliiden putoavan lähivuosina.

– Tulevan kauden aikana vapaa-ajankalastajilla tulee olemaan aika hiljaista kuhan suhteen. Kestää vuoden tai kaksi, kun 37-senttiset kuhat kasvavat yli sen 42 sentin alamitan. Koko kuhakannassa alkaa vähittäinen siirtyminen suurempaan kokoon ja se tulee näkymään myös ammattikalastajien saaliissa, Raitaniemi sanoo.

Tulevan kauden aikana vapaa-ajankalastajilla tulee olemaan aika hiljaista kuhan suhteen.

Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija

Notkahdusta kaupallisten kalastajien saalimäärissä voisi Raitaniemen mukaan pehmentää ajoituksella. Jos alamitan nosto tapahtuu jo syksyllä 2017 tai syksyllä 2018, niin ikäluokan nopeimmin kasvavat kuhat ehtivät tavoittaa jo uuden alamitan.

– Tällöin päästään pienellä kuopalla tai jopa ilman kuoppaa, sanoo Jari Raitaniemi.

Suurelta osin vuosina 2016 ja 2017 tulevat Raitaniemen mukaan pyyntikokoisiksi lämpimien kesien 2010-11 kuhaikäluokat, joiden oletaan olevan suuria tai keskisuuria.

Hyviä kokemuksia Ruotsista

Naapurimaassa on saatu hyviä kokemuksia, kun kalastajille tärkeän saaliskala kuhan alamittaa on nostettu. Ruotsin suurilla järvillä saaliit ovat kasvaneet. Saman uskotaan tapahtuvan Suomessakin, vaikka kalojen kasvunopeus vaihtelee alueittain. Sama alamitta kuin Ruotsissa ei kuitenkaan automaattisesti tuottaisi hyvää tulosta Suomen rannikolla, jossa kuhan kasvu on hitaampaa kuin läntisessä naapurissa.

Suomen vapaa-ajankalastajien järjestöpäällikkö Olli Saari vahvistaa saaliiden hetkellisen putoamisen olevan mahdollista, mutta uskoo, että tuloksena on lopulta vahvemmat kalakannat.

Tuoretta kuhaa.
Ulla Ylönen / Yle

– Järjestön näkökulma lakimuutokseen oli se, että alamittaa olisi voitu nostaa 45 senttiin, vaikka hetkellisesti tiukan pyyntipaineen alaisilla alueilla saattaa tulla notkahdus, Saari vahvistaa.

Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön toive on, että jatkossa olisi riittävästi kaloja, jotka ehtivät kutemaan ennenkuin tulevat pyyntiin ja samalla ne saaliskalat olisivat isompia.

Saaren mukaan lainmuutos päinvastoin laski kuhan alamittaa moniilla alueilla, missä vapaaehtoisesti alamitta oli 45-50 senttiä. Ely-keskukset selvittävät parhaillaan kalastusalueiden halukkuutta palauttaa alamitta vanhaan tasoon.

Sekava lainsäädäntö

Harrastajakalastajille kuhan alamitta on koko maassa 42 senttiä. Järjestöpäällikkö Olli Saari pitää tilannetta etenkin Saaristomerellä epäoikeudenmukaisena, kun ammattilaiset saavat edelleen kasvaa pienempiä kuhia.

– Ei se ainakaan nopeuta kuhakantojen elpymistä ja harrastajille on luvassa jatkossakin pienempiä saaliita, arvelee Saari.

Uuden kalastuslain tavoitteena oli elvyttää uhanalaisia kalakantoja ja vahvistaa elinvoimaisia. Sekava lainsäädäntö eri alueiden erilaisina rajoituksina tekee kalastuksesta harrastajalle melkoisen viidakon. Hyvä tavoite ei ehkä toteudukaan toivotulla tavalla.

Ei se ainakaan nopeuta kuhakantojen elpymistä ja harrastajille on luvassa jatkossakin pienempiä saaliita.

Olli Saari, Suomen Vapaa-ajan kalastajien järjestöpäällikkö

Järjestöpäällikkö Olli Saari nostaa esiin taimenen, jolla on erilaisia pyyntirajoituksia. Kalastuksen halutaan kohdistuvan vain istutuskaloihin, joilta on poistettu rasvaevä.Uusi laki kuitenkin paikoin sallii myös uhanlaisen luonnontaimenen pyynnin niin sisävesien sisävesillä kuin merialueellakin.

Kolmevuotias taimen valmiina vapauteen.
Sari Ursin / Yle

– Napapiirin eteläpuolella sisävesien järvitaimen on erittäin uhanalainen, mutta laki sallii yli 60 senttisten luonnontaimenten, eli rasvaevällisten yksilöiden pyynnin etelään päin mennessä noin Ylivieska-Kuhmo –akselille saakka. Rasvaeväleikatuille, eli istutetuille taimenille on lisäksi säädetty istutetuilla kaloilla vanhaa lakia pienempi alamitta (50 cm), joka altistaa pyynnin kohteeksi myös vähälukuiset luonnonkalat, Olli Saari toteaa.

Mökkiläisten verkkokalastusta rajoitettiin

Uuden lain mukaan mökkiläinen saa laskea kalavesilleen kahdeksan 30 metriä pitkää verkkoa. 240 metrin mittainen verkkojata voi tuntua pitkältä. Vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön Olli Saaren mukaan vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy.

– Keskusjärjestö olisi halunnut lakiin verkkojen määräksi viisi, sillä usein vähempi verkkojen määrä riittää ruokakalojen saamiseksi, Saari sanoo.

Harrastajakalastajat eivät saa EU-lainsäädännön takia merialueilla myydä pyytämäänsä kalaa, vaikka sitä joskus tulisikin runsaasti. Sisävesillä laki sallii vuosittain vähittäisen myynnin. Naapurille saa siis jatkossakin antaa sisävesikalaa, myös Vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestö on anonut ely-keskuksilta lupaa myydä kalastuskilpailuiden saaliita tarvittaessa.

Useimmiten pilkkikilpailuissa kalastajat pitävät saaliinsa itse, mutta joissakin uistelukilpailussa saattaa haukia tulla sellaisia määriä, että niitä annetaan tai myydään.

– Tärkeintä on, etteivät kalat jää puntaripaikalle, vaan niillä on järkevä käyttö, järjestöpäällikkö Olli Saari tähdentää.

Suolapulssi tuo turskat vai tuoko?

Viime talvena suolaista Atlantin valtameren vettä virtasi Tanskan salmista Itämereen ja aiheutti suuren suolapulssin. Tällainen suolaisempi vesi mahdollistaa myös Itämeren turskan lisääntymisen.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Raitaniemen mukaan turskan kutu onnistuu vain suotuisissa olosoissa.

Turskaa laatikossa.
Carsten Rehder / EPA

– Turskan mätimunat kelluvat välivedessä vähintään 11 promillen suolapitoisuudessa ja veden pitää olla riittävän hapekasta, Raitaniemi kuvaa.

Turskakannat ovat Itämerellä olleet alamaissa pitkään ja edellisen kerran niitä saatiin runsaammin saaliiksi Suomen vesillä 30-40 vuotta sitten. Suuri vuosiluokka syntyi viime vuonna. Raitaniemi kuitenkin laittaa yhden kysymysmerkin turskan lisääntymiselle 2016. Itämeren kilohailikannat ovat vahvistuneet huomattavasti.

– Ensi keväänä on ihan selvä, että turskat kutevat ja munia tulee ja poikasia, mutta jos siellä liikkuu paljon kilohaileja samaan aikaan, niin saattaa olla, että ne syövät mätimunat ja poikaset pois tai vähiin, miettii Raitaniemi.