Analyysi: Musiikkitalon väliaikakahvit jäävät omistajien maksettavaksi

Musiikkitalon johtaja vaihdetaan jälleen. Talon pyörittäminen on sen verran kallista, että omistajat haluavat selvittää, miten sen tekniikka ja muut palvelut voitaisiin tuottaa kannattavammin. Uudella johtajalla on vaikea tehtävä, sillä kulttuuritalon toiminta on tuottoisaa vasta, kun kaikki sujuu erinomaisesti, kirjoittaa kulttuuritoimituksen esimies Satu Nurmio.

Analyysit (Yle Uutiset)
Satu Nurmio
Satu NurmioKalevi Rytkölä / Yle

Helsingin Musiikkitalon johdossa tuulee jälleen. Talon kaksoisjohto, toimitusjohtaja Kenneth Katter ja johtaja Helena Hiilivirta irtisanoutuivat vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun talo oli aloittanut toimintansa vuonna 2011 – osittain varmasti siksi, ettei kaksi erimielistä johtotyyliä sopinut saman katon alle. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Pori Jazzin toimitusjohtaja Katja Leppäkoski.

Nyt Musiikkitalon omistajat eli Helsingin kaupunki, Yleisradio ja Taideyliopisto katsovat, että talon toimintaa pyörittävät pavelut pitää pistää uusiksi. Sitä taas on vaikeaa tehdä entisen johdon alaisuudessa, joten tilalle on kutsuttu Pekka Kauranen. Hän on entinen Suomen Kansallisoopperan hallintojohtaja ja Keravan kehitysjohtaja.

*Talon tiloja ja henkilöstöä pyörittävän palveluyrityksen *tuottoisaksi tekeminen ei ole helppo tehtävä. Yritys muun muassa ostaa talon vartija- ja ravintolapalvelut ja vuokraa talon tiloja. Sen pitää hankkia väliaikatarjoilut konserttivieraille hyvällä hinnalla, miettiä missä vaiheessa konserttisalien tekniikka alkaa olla auttamattomasti vanhentunutta ja koittaa markkinoida talon tiloja ulkopuolisille vuokralaisille.

Tarkoituksena on tehdä sen verran voittoa, että yhtiö pystyy maksamaan omat investointinsa kuten esimerksi kalliit esityslaitteet. Se puolestaan ei tässä taloustilanteessa ole helppoa.

Yhtiö vuokraa talon tiloja myös omistajille. Yleisradio maksaa siis vuokraa Radion Sinfoniaorkesterin tiloista siinä missä muutkin konserttijärjestäjät. Samoin Helsingin kaupunki HKO:n tarvitsemista tiloista ja Taideyliopisto Sibelius-Akatemian tiloista.

Jos palveluyhtiön kassaan ei ala sataa enemmän voittoa ja vuokratuloja, omistajien on katettava investoinnit itse. Se tarkoittaisi isompia maksuosuuksia. On vaikea kuvitella, että kaikki osakkaat olisivat tähän halukkaita.

Omistajina on lisäksi kolme hyvin erilaista toimijaa: kaupunki, Yleisradio ja Taideyliopisto. Helsingin kaupungin poliittinen ja taloudellinen tilanne on muuttunut neljässä vuodessa paljon, Yleisradion rahoitus on ollut tarkastelun kohteena useaan otteeseen ja alun perin Sibelius-Akatemiana mukana ollut yksikkö on siirretty osaksi Taideyliopistoa.

Musiikkitalon johdossa tuulee, koska omistajistossakin tuulee. Kulttuurin rahoittaminen on harvoin hyvää bisnestä. Nyt toimitusjohtajalla on kova paikka keksiä, miten siitä sellaista saataisiin.

*Oman draamansa soppaan tuo *uuden määräaikaisen johtajan, Pekka Kaurasen johtotyyli. Kauranen lähti aikoinaan oopperasta toraisessa ilmapiirissä. Hallintojohtaja Kauranen sekä pääjohtaja Erkki Korhonen joutuivat tuolloin henkilöstön ja ylikapellimestari Mikko Franckin tulilinjalle.

Maanantaina Kauranen astuu taas vuodeksi luovan talon johtoon, jonka omistajatkin ovat omaa luokkaansa. Siinä on muutosjohtajalle haastetta.