Viittomakielinen akateeminen yhteisö on harvinaisuus – opiskelijajärjestö juhlii pyöreitä

Jyväskylän yliopisto on ainoa akateeminen opinahjo, jossa voi opiskella viittomakieltä pääaineena. Viittomakielen opiskelijat muodostavat tiiviin yhteisön, joka pitää otteessaan vielä sittenkin, kun opinnot yliopistossa päättyvät. Viito! ry juhlii nyt 10-vuotista toimintaansa.

viittomakieli
Henna Syrjälä
Jenny Huttunen / Yle

Yleensä yliopistojen opiskelijayhteisöt kerääntyvät pääaineiden ympärille. Viito! ry:n jäseniä sen sijaan yhdistää kieli – viittomakieli.

Viito! ry on Jyväskylän yliopiston opiskelijajärjestö, jonka jäsenet opiskelevat eri pääaineita – toki huomattavan monen opiskelijan pääaine on suomalainen viittomakieli. Järjestön tärkeimmät tehtävät ovat opiskelijoiden edunvalvonta ja yhteisten tapahtumien järjestely.

– Opiskelun pitää olla myös hauskaa! naurahtaa yhdistyksen aktiivi Henna Syrjälä.

Järjestössä on tällä hetkellä kuutisenkymmentä jäsentä, joista suurin osa on opiskelijoita ja osa kannatusjäseniä.

– On ollut ilo huomata, että ne, jotka ovat valmistuneet täältä ja lähteneet työelämään, haluavat yhä olla mukana. Siitä näkee, millainen merkitys toiminnallamme on, Henna Syrjälä sanoo.

Yhdessä oleminen ja jakaminen tärkeintä

Yhdistyksen toiminta on jäsentensä näköistä.

– Teemme sitä, mitä jäsenet haluavat tehdä. Tärkeintä on, että opiskelu on hauskaa. Esimerkiksi kauden avajaiset ja pikkujoulut ovat foorumeita, joissa voimme vaihtaa ajatuksia, keskustella, kertoa opinnoistamme – ne ovat nitä yhdessäolon hetkiä, kuvailee Henna Syrjälä yhdistyksen toimintaa.

Yhdessäolon lisäksi järjestössä voi opiskella järjestötoimintaa yleisemminkin.

Henna Syrjälä
Jenny Huttunen / Yle

– Järjestömme on erilaisissa kokouksissa mukana, välitämme sinne kehittämisehdotuksia, olemme mukana opetussuunnitelmatyössä, siis vaikutamme yliopiston toimintaan. Joka syksy ja kevät meillä on yhteisiä tapaamisia tulkkien kanssa. Mietimme, millä tavalla tulkkausta voidaan kehittää yliopistolla. Lisäksi olemme yrittäneet järjestää myös Kelan tulkkausvastaavien asiantuntijoiden kanssa tapaamisia.

Viittomakielestä tiedottaminen on tärkeä osa toimintaa.

– Edustamme järjestöä eri tapahtumassa, ja olemme myös valtakunnallisen Kuurojen Liiton jäsenyhdistys. Haluamme välittää tietoa asioista, joita opimme, myös kentälle. Erityisesti haluamme levittää tietoa viittomakielestä, myös sosiaalista mediaa käyttäen, Henna Syrjälä sanoo.

Viittomakielinen yhteisö on tärkeä

Henna Syrjälän kädet pysähtyvät hetkeksi, kun hän miettii, mikä yhdistyksen merkitys on jäsenilleen.

– Se vaihtelee, mutta se on kuitenkin suuri., hän toteaa sitten.

– Jyväskylän yliopisto on ainoa paikka Suomesa, jossa voi opiskella suomalaista viittomakieltä pääaineena. Täällä on viittomakielinen akateeminen yhteisö, se on hyvin ainutlaatuista.

Monessa muissakin korkeakouluissa on kuuroja opiskelijoita, mutta he opiskelevat yksin integroituna kuuleviin opiskelijoihin.

– Täällä saamme keskustella omalla äidinkielellämme omassa porukassamme. Koska kuulumme vähemmistökullttuuriseen ja -kieliseen yhteisöön, nämä yhteiset kokoontumiset ja keskustelut ovat erittäin tärkeitä, Henna Syrjälä sanoo.

Myös Viito!:n tulevaisuus näyttää hyvältä. Jäsenistö on nuorta, ja heissä on rohkeutta muuttaa ja kehittää toimintaa.

– Me olemme rohkeita toteuttamaan erilaisia asioita. Jos törmäämme esteisiin, keksimme aina idean, miten se kierretään. Niin kauan kuin Jyväskylän yliopisto tarjoaa opiskelupaikkoja viittomakielisille, niin taataan myös Viito! ry:n jatkuvuus, Syrjälä toteaa.

Kansainväliset juhlat

Viito! ry:n juhlapäivien ohjelma on kansainvälinen: neljä luennoitsijaa valottaa esimerkiksi viittomakielisen kehitysyhteistyön tilannetta. Luentoja täydennetään keskusteluilla ja workshopeilla. Varsinaiset 10-vuotisjuhlat pidetään lauantaina Jyväskylän Kuurojen yhdistyksellä.

Tämän vuoden Viito! -päivien teema on kansainvälisyys ja yhteistyö.

– Puhumme myös verkostoitumisesta, mikä on tärkeää työllistymisenkin kannalta, ja se on haastavaa. Kun päätimme tästä teemasta, halusimme päästä keskustelemaan näistä aiheista, Henna Syrjälä kertoo.

– Tapahtuma on hyvin monikielinen. Neljästä luennoitsijasta vain yhden äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Muut käyttävät esityksissään kansainvälistä viittomista, joka käännetään suomalaiselle viittomakielelle, joka taas käännetään suomenkielelle. Siitä tulee hyvin monikielinen tapahtuma, ja se sinällään on rikkaus!

Viito! -päivät järjestetään joka toinen vuosi.

– Suomessa järjestetään monenlaisia viittomakieleen liittyviä päiviä. Me halusimme erottautua näistä muista päivistä. Tämä on meidän näköinen tapahtuma, Syrjälä hymyilee.

Viito! -päivät ovat erityisen tärkeä tapahtuma alumneille, eli yliopistosta jo työelämään lähteneille viittomakielisille.

– Yksi tärkeimmistä syistä, miksi näitä järjestetään, on se, että haluamme järjestää omille alumneillemme tällaisen kohtaamisfoorumin. Heille, jotka ovat valmistuneet täältä ja lähteneet työelämään, ja ovat siellä paljon yksin. He pääsevät takaisin sellaiseen paikkaan, missä he voivat käydä keskusteluja. Sen on huomattu olevan hyvin tärkeää myös heille.

– Viito! -päivien tapahtumat ovat avoimia kaikille, kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi tulla paikalle, Henna Syrjälä vinkkaa.