1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Neuvostotaiteessa ihminen on arjen sankari – venäläinen taide esillä Helsingissä näkyvimmin 20 vuoteen

Helsingissä esitellään kevään aikana venäläistä taidetta poikeuksellisen laajasti. Sinebrychoffin ja Didrichsenin taidemuseoiden näyttelyissä on esillä teoksia kahdelta vuosisadalta aina 1800-luvun romanttisista maisemista Neuvostoliiton sosialistiseen realismiin.

Neuvostotaiteessa esillä ovat ihmiset eri puolilta Neuvostoliittoa. Kuvassa Sergei Yakobchukin Saamelaisnaiset (1977). Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Sinebrychoffin taidemuseon Venäläiset mestarit -näyttely esittelee 1800-luvun venäläistä taidetta. Tuolloin taiteilijat kuvasivat esimerkiksi maalaiselämää totuudenmukaisesti. Samalla he ottivat kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.

Suosiossa olivat myös maisemamaalaukset. Yli 6 000 maalausta maalannut Ivan Aivazovski (1817–1900) oli erikoistunut meren kuvaamiseen. Dostojevskin ihailema taiteilija tunnetaan edelleen ympäri maailmaa.

Meri sen monissa ilmenemismuodoissa oli Ivan Aivazovskin (1817-1900) yksi lempiaiheista. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Näyttelyssä oman huoneensa on saanut Ilja Repin (1844–1930), joka tunnetaan muun muassa historiamaalauksistaan, joissa oli rajuakin yhteiskuntakritiikkia. Esillä on yksityiskokoelma Repinin piirustuksista ja tussilaveerauksista.

Venäläiset mestarit -näyttelyssä on esillä useita Ilja Repinin (1844-1930) piirrustuksia. Kuvassa hänen tyttärensä Vera Repina. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

– Venäläistä maalaustaidetta 1800-luvulta on ollut näin laajasti esillä Helsingissä 20 vuotta sitten. Esimerkiksi Ateneumissa tällaista oli esillä viimeksi 90-luvun puolivälissä, kertoo Sinebrychoffin taidemuseon johtaja Kirsi Eskelinen.

Kaikki neuvostotaide ei ole propagandaa

Neuvostotaiteen näyttely Didrichsenin taidemuseossa keskittyy esittelemään Neuvostoliittoa Stalinin kuoleman jälkeen. Moskovalaisen keräilijän Mihail Arefjevin laajasta kokoelmasta esille saadut 40 teosta keskittyvät 1960- ja 70-luvuille.

Stalinin jälkeisessä neuvostotaiteessa ihmisiä kuvattiin joskus myös alasti. Kuvassa Aleksander Deneikan teos Hyvä Aamu (1959-1960) Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Tuolloin Neuvostoliitto pyrki eroon ankarimmasta totalitarismista, ja sitä seurannut suojasään kausi näkyi myös kuvataiteessa. Neuvostotaide ei ollut enää pelkkää propagandaa ja ihmiset kuvattiin paitsi työnteossa myös tauoilla.

Aleksei Kaduškin Hitsarit-maalaus (1964) esitteli työntekijöitä tauolla. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Tämän aikakauden neuvostotaidetta on ollut Suomessa esillä vähän.

– Asenteemme Neuvostoliittoon vaikuttaa tähän. Nyt kun on mennyt 25 vuotta Neuvostoliiton kaatumisesta, niin katsomme ehkä uusin silmin tämän aikakauden taidetta ja heräämme siihen, että myös tämän tyyppistä on tehty Neuvostoliitossa, sanoo intendentti Maria Didrichsen.

Mihail Zautrennikov teos Ankkafarmilla (1965) Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Olipa kerran neuvostotaide -näyttelyn suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen. Lisäksi näyttelyesitteessä on tervehdys Neuvostoliiton viimeiseltä presidentiltä Mihail Gorbatšovilta. Siinä hän toivoo, että näyttely edesauttaa osaltaan maidemme välisten ystävyyssuhteiden kehitystä kuin vanhan YYA-sopimuksen hengessä.