Konkarikirurgi: "Sairaala ympäristönä on potilaalle tavattoman vaarallinen"

Leikkausten ja niiden jälkihoidon nopeuttamisen taustalla on useita eri syitä. Potilas halutaan pois sairaalasta mahdollisimman pian vaarallisten bakteerien takia. Toinen syy on raha, sillä sairaalan kalleimmat tilat eli leikkaussalit halutaan tehokkaaseen käyttöön.

terveys
Sydänleikkaus
Kirurgian tehostumiseen ovat vaikuttaneet tekniikan ja menetelmien kehittymiset.Antti Eintola / Yle

Kaihipotilas makasi aiemmin sairaalassa yli viikon. Nyt leikkaus käy muutamassa tunnissa, ja kaupanpäälle saa kahvit. Kirurgian tehostuminen on lyhentänyt potilaiden sairaalassaoloaikaa radikaalisti.

– Lääkärinurani alussa potilaat tulivat päivää ennen leikkausta sairaalaan ja olivat yön sairaalassa. Sitten potilaan silmä leikattiin erittäin syvässä anestesiassa ja sen jälkeen pidettiin vuodelevossa viisi päivää silmä peitettynä. Vasta sen jälkeen potilas näki ensimmäisen kerran leikatulla silmällään, kertoo kirurgian ylilääkäri Kalle Rissanen.

– Nyt potilas tulee leikkausyksikköön, saa laajennus- ja puudutustipat ja on muutaman tunnin kuluttua leikkauksesta kahvilla. Kotiin lähdetään hetken tarkkailun jälkeen, kuvaa Rissanen kirurgian kehittymistä.

Sairaala ympäristönä on potilaalle tavattoman vaarallinen.

Kalle Rissanen

Nykyisin siis hoidetaan kirurgian tehostumisen ansiosta yli 30 kaihileikkausta samassa ajassa jossa aiemmin tehtiin yksi.

Rissanen on Kainuun keskussairaalan kirurgian ylilääkäri ja tuli taloon ensimmäisen kerran jo vuonna 1977 apuhoitajaksi. Lääkärin työtä Rissanen on tehnyt Kajaanissa vuodesta 1982 alkaen.

Keinonivelen vaihdon jälkeen jalkeille jo heräämössä

Leikkausten ja niiden jälkihoidon nopeutumiselle on syynsä. Yksi syy on raha: sairaalassaolo on kallista, ja kalliin sairaalan kalleimpia tiloja ovat leikkaussalit. Niiden pitää olla tehokkaassa käytössä.

Toinen syy on potilasturvallisuudessa, sanoo Rissanen.

– Sairaala ympäristönä on potilaalle tavattoman vaarallinen. Täällä on hyvin hioutuneita bakteereita – bakteeriympäristö ei ole läheskään niin turvallinen kuin kotibakteeriympäristö. Tällä tavalla leikkausinfektioita voidaan toivon mukaan vähentää.

Jo heräämössä potilas jalkautetaan omille jaloilleen keinonivelen vaihtamisen jälkeen.

Kalle Rissanen

Kolmas syy on tekniikan ja menetelmien yleinen kehittyminen. Aiemmin leikkausten jälkeen potilaat makasivat pää pörrössä ja tokkurassa nukutusaineiden käytön jälkeen.

Nykyiset aineet mahdollistavat potilaan hyvin nopean jalkauttamisen suurienkin leikkausten jälkeen. Monissa leikkauksissa on siirrytty tähystysleikkauksiin aiempien avoleikkausten sijaan. Puhutaan esimerkiksi fast track -kirurgiasta.

– Tämä on keinonivelleikkauksissa käytetty termi. Se tarkoittaa sitä, että jo heräämössä potilas jalkautetaan omille jaloilleen keinonivelen vaihtamisen jälkeen, Kalle Rissanen mainitsee.

Kaihileikkaus käynnissä
Silmäleikkaukseen valmistelua.Yle

Sairaalassaoloaikaa on saatu lyhennettyä keskimäärin 2,3 päivään leikkauksen jälkeen. Eikä sairaalaan tulla myöskään makaamaan ennen leikkausta.

– Potilaalle tehtävät tutkimukset on tehty jo aiemmin polikliinisesti. Leikkauspäivänä potilas tutkitaan vielä kerran ja hän yleensä itse kävelee leikkaussaliin.

Kolmiulotteiset kuvantamismenetelmät ovat myös arkipäivää. Siinä 3D-kamera viedään leikkausalueelle eri reittiä kuin leikkausvälineet. Kirurgilla on käytettävissään tavallisen kuvan sijaan myös kuvan syvyystieto.

– Koska leikkaushaavat ovat lyhyitä ja potilaat eivät ole niin kipeitä, ovat hoitoajat lyhentyneet ratkaisevasti muun muassa sappikirurgiassa. Sitä tehdään jopa päiväkirurgisesti.

Kirurgian ylilääkäri Kalle Rissanen.
Kainuun keskussairaalan kirurgian ylilääkäri Kalle Rissanen.Niko Mannonen / Yle

Riskeistä ja leikkauksesta riippuen potilas kotiutuu joko samana päivänä, seuraavana päivänä heräämötarkkailussa vietetyn yön jälkeen tai osaston kautta, mutta mahdollisimman nopeasti. Nopea potilaan nouseminen sairaalasängystä myös nopeuttaa toipumista, sanoo Rissanen.

– Elintoiminnot parantuvat nopeammin, ja kaikki leikkauksen jälkeiset komplikaatiot, esimerkiksi veritulpat, vähentyvät. Liikkeen avulla leikkausalueen verenkierto paranee, ja tällä tavalla saadaan potilas normaalielämään kiinni mahdollisimman pian.

Uusi sairaala lyhentää aikoja vielä entisestään

Kehitys ei ole pysähtynyt, vaikka sairaalassaoloajat ovat jo huomattavan lyhyitä, sanoo kirurgian ylilääkäri Kalle Rissanen. Kainuuseen ollaan suunnittelemassa uutta sairaalaa. Tulevaisuuden sairaalaa, kuten Rissanen sitä kutsuu.

– Toiminta tulee olemaan hyvin pitkälle poliklinikkapainotteista niin potilaiden tutkimuksen kuin hoidonkin osalta. Leikkaukset pyritään tekemään mahdollisimman lyhytjälkihoitoisina, joten potilaalle ei periaatteessa pitäisi tulla vuodeosastopäiviä joko ollenkaan tai yhdestä kahteen.

Leikkausrobotti.Intuitive Surgical

Jo nyt neljässä yliopistollisessa keskussairaalassa on käytössä leikkausrobotteja, jotka tarkentavat työtä ”hirvittävästi”, kuten Rissanen kuvaa laitteen hyötyjä. Robotteja käytetään eniten urologiassa ja rintaelinkirurgiassa. Sellaisen saaminen Kainuuseen ei kuitenkaan ole vielä näköpiirissä.

– Ongelma on välineiden huomattavan korkea hinta ja juuri sen takia niitä ei Suomessa ole kuin neljässä yliopistosairaalassa. Mutta tulevaisuudessa ne tulevat varmasti jossain määrässä lisääntymään.