Suomi karkotti ennätysmäärän ulkomaalaisia – taustalla Sellon ampumavälikohtaus

Karkotettuja oli viime vuonna 279 joista kolmasosa karkotettiin tehtyjen rikosten vuoksi. Muita karkottamisen syitä ovat pieni toimeentulo, tai avioero.

Kotimaa
Maahanmuuttoviraston kyltti.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Karkotusten määrä ampaisi nousuun Sellon vuoden 2009 ampumavälikohtauksen jälkeen. Tuolloin Suomeen pakolaisena tullut albaani Ibrahim Skhupolli ampui kauppakeskuksen Prismassa neljä työntekijää.

Shkupollin oleskelulupaa oli jatkettu, vaikka hänellä oli rikostausta.

– Sellon tapahtumat olivat suuri vaikutin. Sen jälkeen karkottamista pyrittiin tehostamaan, sanoo maahanmuuttoyksikön tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti maahanmuuttovirastosta.

Sellon ampumavälikohtaus aiheutti osaltaan sen, että karkotukset nousivat vuoden 2009 80 kappaleesta 216:een vuonna 2010.

Sen jälkeen nousu on ollut tasaista.

Karkotetuista noin kolmannes syyllistynyt rikoksiin

Koskipirtin mukaan karkotuksista noin kolmannes on rikosperusteisia.

Loput karkotetaan siksi koska oleskelulupaa ei myönnetä muista syistä. Ylleinen syy on esimerkiksi se, että oleskeluluvan hakijalla ei ole riittävää toimeentuloa, tai perheside suomalaiseen on katkennut avioeron vuoksi.

Poliisi teki maahanmuuttovirastolle viime vuonna 380 karkotusesitystä. Se on vähemmän kuin vuosina 2014 ja 2013, vaikka karkotettujen määrä on suurempi.

Yhä useampi karkotusesitys siis myös päätyy maasta karkottamiseen.

– Poliisin ammattitaito on kasvanut tässä. Esitetyt karkotukset ovat paremmin perusteltuja, joten karkotus tehdään suuremmalla todennäköisyydellä, Koskipirtti perustelee.

Viime vuonna tehtyjen 279 karkotuspäätöksen täytäntöönpanoista ei ole vielä tilastoja. Kaikkia karkotuspäätöksen saaneita ei siis toistaiseksi ole välttämättä poistettu maasta.

Lähteet: Maahanmuuttovirasto