Villisikojen levittäytyminen halutaan pysäyttää – aiemmin kielletyt keinot käyttöön?

Villisian metsästystä halutaan helpottaa tuntuvilla lakimuutoksilla jo tänä keväänä. Jatkossa saatettaisiin muun muassa sallia sian ympärivuotinen pyynti. Metsästyslain muuttaminen yhden eläimen vuoksi on Suomessa harvinaista.

Kotimaa
Mahdollisuus villisikojen metsästykseen houkuttelee suomalaisia metsästäjiä Viroon
Panu Mikkola

Heinolalainen Urho Hietala perusti vaimonsa kanssa viime kesänä perunamaan, kuten monena kesänä aiemminkin. Perunamaata hoidettiin hartaudella, mutta pian siellä alkoi käydä kutsumattomia vieraita. Muutama villisika otti perunamaan ruokapöydäkseen.

– Vaimo näki kerralla neljä villisikaa, jotka kaivoivat perunoita. Kyllähän se aluksi kiukutti, kun perunat menivät parempiin suihin. Onneksi kuitenkin itsellekin jäi perunoista riittävästi, niin ei sikojen vierailu enää harmita, Urho Hietala kertoo.

Hietalan pariskunta ei aio ryhtyä suojaamaan perunamaataan villisioilta. Melko turhaa se olisikin, sillä määrätietoinen ja viisas eläin ei pienistä esteistä lannistu.

Villisian porsas
Yle

Virossa sika liikkuu mielensä mukaan

Virossa pihapuutarhat pyritään aitaamaan, mutta viljelysmaita ei suojata. Voimakkaan eläimen estämiseksi pitäisi rakentaa järeät verkkoaidat, jotka yltäisivät kymmeniä senttejä maan alle, sillä villisika on myös innokas kaivamaan. Virossa villisika on kuulunut maan eläimistöön iät ja ajat. Kanta on paikoin todella runsas ja laumat suuria.

Suomen Metsästäjäliiton koulutussuunnittelijana työskentelevä Jussi Partanen toimi aiemmin Virossa metsästysoppaana. Villisikojen metkut ovat siis miehelle tuttuja.

Aitoja ei tarvitse rakentaa, kun eläimillä on parempaa ruokaa peltojen ulkopuolella.

Jussi Partanen

– Villisikoja on vaikea estää pääsemästä viljelysten kimppuun. Siksi sioille järjestetään ruokintapaikkoja. Aitoja ei tarvitse rakentaa, kun eläimillä on parempaa ruokaa peltojen ulkopuolella. Ruokintapaikkoja hoitavat metsästäjät, sillä niistä on apua myös villisikojen vähentämisessä, Partanen selventää.

Villisika
Itä-Suomessa järjestettävässä valmiusharjoituksessa on tilanne, jossa afrikkalainen sikarutto löytyy Tohmajärvellä kuolleista villisioista. Yle

"Aitaaminen ei ole realistista"

Suomessakaan maanviljelijät tuskin innostuvat aitaamaan peltojaan. Puuha on kallista. Toisaalta villisikojen aiheuttamista tuhoista ei saa korvauksia samaan tapaan kuin hirvien tekosista. Syy on siinä, että villisian pyyntiä ei säädellä kaatoluvin, eli metsästys on helpompaa. Korvauskäytäntöä tuskin on tulossakaan, sillä EU:n maataloustukipolitiikka on jo pitkään suuntautunut tukien vähentämiseen.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:sta peltojen aitaamiset tyrmätään suoralta kädeltä.

Se maksaisi liikaa ja aidat haittaisivat liikkumista viljelyksillä.

Antti Lavonen

– Esimerkiksi perunantuotanto on jo niin mittavaa, että peltojen aitaaminen ei ole millään tavalla realistista. Keskimääräinen perunatila on kooltaan 15 hehtaaria, ja viljeltävät peltolohokot voivat olla hyvin hajallaan, joten aitaa tulisi paljon. Se maksaisi liikaa ja aidat haittaisivat liikkumista viljelyksillä, perustelee MTK:n kasvinviljelyasiamies Antti Lavonen.

Villisika riistakameralla kuvattuna.
Mika Lehtinen

Villisika muuttaa metsästyslakia?

Afrikkalaisen sikaruton riskin ja viljelystuhojen kasvu näyttää siis väistämätömältä, jos villisian yleistyminen jatkuu nykyistä tahtia. Kasvulle voidaan laittaa rajat vain metsästyksellä.

Maa- ja metsätalousministeriö onkin antamassa alkukeväästä esityksen metsästyslain uudistamisesta. Tarkoituksena on nimenomaan helpottaa villisian pyyntiä. Vielä ei tiedetä, mitä muutoksia metsästyslakiin tarkalleen tulee, mutta esillä on ollut poikkeuksellisia keinoja.

Kyllähän se aluksi kiukutti, kun perunat menivät parempiin suihin.

Urho Hietala

Melko todennäköisenä voidaan pitää kiinteän keinovalon sallimista metsästyskäytössä. Käytännössä se tarkoittaisi esimerkiksi aurinkokennolla toimivan pihavalon asentamista villisikojen ruokintapaikoille. Käytäntöä on kokeiltu poikkeusluvilla Kaakkois-Suomessa. Jatkossakaan ei siis saa käyttää aseeseen kiinnitettävää valoa tai valonvahvistinta.

Toinen todennäköinen muutos on villisian rauhoituksen purkaminen. Nyt villisikaa ei saa metsästää maalis– toukokuussa. Lisäksi on ehdotettu jousimetsästyksen ja elävänä pyytävän loukun käytön sallimista.

Metsästyslain muuttaminen yhden eläimen vuoksi on Suomessa harvinaista. Aiemmin lakia on muutettu, kun metsäkauriin metsästys vapautettiin pyyntiluvista ja karhun metsästyksen kieltäminen haaskalta muuttui asetuksesta laiksi. Muutoinkin metsästyslakia on muutettu vain muutamia kertoja.

– Villisika kuuluu Suomen luontoon ilman muuta, ei kantaa olla hävittämässä. Tahdomme vain, että jos sikarutto tänne tulee, ovat lainsäädäntö ja keinot sikaruton torjuntaan kunnossa, korostaa ylitarkastaja Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä.

KEKSIKÄÄ TäHÄN JOKU JÄRKEVÄ TEKSTI
Alex Turunen /Yle

Metsästäjät odottavat villisikajahteja

Metsästäjät suhtautuvat villisian yleistymiseen innolla. Eläin on mielenkiintoinen pyydystettävä ja liha maukasta, joten kannan vähentämiseen riittää varmasti innokkaita jahtimiehiä. Villisikojen määrä on tarkoitus puolittaa metsästyksellä. Nyt eläimiä on noin 1 500.

Esimerkiksi Suomen Metsästäjäliitossa toivotaan villisian ajometsästyksen rantautuvan Suomeen. Muualla Euroopassa koirilla tapahtuva villisikojen seuruemetsästys on erittäin suosittua. Tähän saakka meillä villisikojen metsästys on tapahtunut valtaosin ruokintapaikoilta niin kutsutusti "kyttäämällä".

Kaikkia villisikoja ei varmasti saada metsästettyä pois, sillä luonto on niin vahva.

Lauri Kontro

– Valitettavasti meiltä puuttuu villisian metsästyksen perinne. Kaikkia villisikoja ei varmasti saada metsästettyä pois, sillä luonto on niin vahva. Tärkeää on myös metsästää oikein, jotta kanta pysyy terveenä, korostaa Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro.

Voiko villisian kanssa elää?

Ruotsissa on myös pitkä kokemus villisikakannan kasvusta. Kannan annettiin kasvaa 1980-luvun lopulta alkaen, kunnes eläimiä oli aivan liikaa. Ne aiheuttivat isoja tuhoja maanviljelylle ja olivat riski liikenteelle. Ihmisten mitta täyttyi ja villisikaan suhtauduttiin hyvin kielteisesti.

Metsästystä tehostettiin, kunnes vasta nyt kaatomääriä on laskettu. Vuotuinen saalis Ruotsissa on silti edelleen 100 000 eläintä. Kannan laskiessa suhtautuminenkin on lauhtunut.

– Villisikojen maataloudelle aiheuttamat tuhot ovat tosiasia, mutta kun kanta on hyväksyttävällä tasolla, eläin ei herätä vastustusta, Metsästäjäliiton nokkamies Kontro muistuttaa.