Vartiointiliikkeiden tarroja jo kotienkin ikkunoissa – valvontajärjestelmät yleistyvät

Yritysten käyttämät turvajärjestelmät ovat yleistyneet myös kotitalouksissa. Myös kodin turvaaminen vartiointipalvelun avulla on kasvussa. Poliisin mielestä Suomessa paras turva rikollisuutta vastaan on tasa-arvoinen yhteiskunta.

ilmiöt
Tietoisuus valvontakameroista ehkäisee murtoja ja kuvatallenteet helpottavat rikosten selvittämistä.
Tietoisuus valvontakameroista ehkäisee murtoja ja kuvatallenteet helpottavat rikosten selvittämistä.Arvo Vuorela / Yle

Kun yritykset suojaavat toimitilojaan jo varsin kattavasti, ovat murtomiehet ottaneet kohteikseen asunnot. Liikemurtojen määrä onkin ollut jo 2000-luvun alusta pienempi kuin asuntomurtojen. Niinpä myös koteja suojataan erilaisilla teknisillä järjestelmillä entistä enemmän. Hämeenlinnalaisen AVS Tek Oy:n tuotepäällikkö Jari Haaparanta kertoo, että pelkästään kameratekniikasta löytyy monia laitteistoja.

– Nykypäivänä kuva saadaan hyvinkin pienillä laitteilla. On valvontajärjestelmiä, joihin voi kytkeä savuilmaisimia, ovimagneetteja ja liiketunnistimia.

– Kyllä kysyntä on lisääntynyt näinä aikoina. Ihmiset ovat enemmän ja enemmän kiinnostuneita kodin turvallisuudesta, Haaparanta kertoo.

Älypuhelimet ovat mahdollistaneet tekniikan tuomisen käden ulottuville.

– Useimpiin kodinturvajärjestelmiin voidaan ladata sovellus, jolla voidaan ohjata laitteita. Käyttö on silloin paljon helpompaa kuin esimerkiksi tekstiviestien välityksellä, Haaparanta sanoo.

Vartiointiliikkeen tarroja myös kotien ikkunoissa

Kodinturvatekniikan yleistymisen taustalla on laitteiden monipuolistuminen, helppokäyttöisyys ja halventunut hinta. Vartiointiliike Securitaksen asiakaspalvelupäällikkö Pekka Topp epäilee, että nämä voivat olla jopa merkittävimpiä syitä kuin koettu turvattomuuden tunne. Myös Securitaksen asiakkaat hankkivat koteihin yleisimmin murtohälytysjärjestelmiä, joihin liittyy savuilmaisimia.

Jos kotiin hankkii hälytysjärjestelmän, siitä kannattaa infota rosvoja oven- ja ikkunanpielissä.
Securitaksen kotitalousasiakkaiden määrä on ollut kasvussa, noin 7-12 prosenttia vuodessa.Arvo Vuorela / Yle

Enää vartiointiliikkeiden tarrat eivät korista vain yritysten ikkunoita. Securitaksen kotitalousasiakkaiden määrä on ollut kasvussa, noin 7-12 prosenttia vuodessa.

Yksityisasiakkaiden osuus liikevaihdosta on noin 1,1 miljoonaa euroa. Asiakkaista noin 90 prosenttia asuu omakoti- ja rivitaloissa.

Poliisi: "Ehkä yksityistahot ovat nyt se helppo nakki"

Poliisi kertoo, että rikolliset kiinnostuvat useimmiten omakotitaloista.

– Luonnollinen valvonta toimii paremmin kerrostaloalueilla, kun on vaara tulla nähdyksi ja jäädä kiinni, kertoo Hämeen apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen.

Poliisin tietoon tulleiden murtojen määrä on laskenut 1990-luvun alusta noin kuudesosaan. Asuntomurroissa lasku on ollut hitaampaa, 1990-luvusta ovat määrät puolittuneet.

Se meitä vielä Suomessa suojaa, että olemme tasa-arvoinen yhteiskunta.

Tero Seppänen

1970-luvulta asti poliisina työskennellyt Seppänen on nähnyt, miten rikollisuuden painopisteet ovat muuttuneet.

– Se on vähän sama ilmiö kuin 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin tehtiin paljon pankkiryöstöjä. Pankit laittoivat suojauksen kuntoon ja ryöstöihin varauduttiin, niin se loppui lähes täysin. Sitten siirryttiin helpompiin kohteisiin, kuten kauppaliikkeisiin.

– Nyt ammattilaistahot eli pankit, kaupat ja kioskit ovat suojautuneet kameroilla, vartioimisliikkeiden vartijoilla ja järjestyksenvalvojilla. Ei sielläkään ole enää järkevä tehdä keikkoja. Ehkä yksityistahot ovat nyt se helppo nakki. Siellä kun suojaudutaan, niin mikä on sitten se seuraava kohde? Sitä en osaa sanoa, Seppänen pohtii.

Johtaako kotien turvautuminen aidattuihin ja tarkoin vartioituihin asuinympäristöihin?

– En pidä sitä täysin mahdottomana, mutta en usko, että se on ainakaan lähitulevaisuudessa tapahtumassa. Se meitä vielä Suomessa suojaa, että olemme tasa-arvoinen yhteiskunta. Täällä kaikilla tai mahdollisimman monella on mahdollisuus palkkatuloilla ja yhteiskunnan turvaverkon avulla saavuttaa ihmisarvoinen elämä. Se lienee kuitenkin paras suoja, Seppänen sanoo.

Jukka Lääveri, Yle