7 käräjäoikeutta katoaa – mitä tapahtuu rosvolle ja tuomarille?

Oikeusministeri Jari Lindström kertoi tänään, että Suomesta katoaa seitsemän käräjäoikeutta. Mitä se tarkoittaa avioeroa hakevalle kansalaiselle, rosvolle ja tuomarille?

Kotimaa
Oulun oikeustalo 26. marraskuuta 2015.
Oulussa käräjöidään tulevaisuudessakin, mutta muun muassa Kokkolan, Ylivieskan ja Kemin käräjäoikeudet lakkaavat.Markku Ruottinen / Lehtikuva

Kun lähin käräjäoikeus katoaa, pitenevätkö kansalaisten matkat tuomioistuimiin?

Käräjäoikeusverkoston karsimisen jälkeen Suomesta löytyy 20 käräjäoikeutta. Sen lisäksi tietyille paikkakunnille jää niin sanottuja istuntopaikkoja. Niissä oikeusistuntoja pidetään joissakin muissa tiloissa kuin virallisissa oikeustaloissa.

Istuntopaikkojen lisäksii tietyillä paikkakunnilla on käräjäoikeuksien kanslioita, joihin kansalaiset voivat jättää esimerkiksi avioerohakemuksiaan.

Käräjäoikeuksien, istuntopaikkojen ja kanslioiden määrä vähenee tulevaisuudessa nykyisestä. Käytännössä kansalaisten matkat oikeuspalvelujen luokse siis pitenevät. Näyttää siltä, että tulevaisuudessa pisimmät matkat kansalaisilla oikeuspalveluiden luokse on Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Matkustaako asiakas vai tuomari?

Lain mukaan kansalaisen on saatava oikeuspalvelut hänelle lähimmässä tuomioistuimessa. Oikeusministeri ja oikeusministeriön virkamiehet vakuuttivat tänään, että tulevaisuudessakin rikoksesta epäilty tai muu oikeuspalveluja tarvitseva henkilö matkustaa edelleen häntä lähimpänä olevaan käräjäoikeuteen tai niin sanotulle istuntopaikkakunnalle.

Sen sijaan tulevaisuudessa nähdään melkoinen souvinki, kun syyttäjät, asianajajat ja tuomarit reissaavat paikkakunnalta toiselle. Tulevaisuudessa meillä nähdään siis keikkalääkäreiden tapaan keikkatuomareita.

Tähän asti suomalaiset käräjätuomarit ovat voineet hoitaa oikeusjuttujaan vain omissa käräjäoikeuksissaan. Oikeusministerin ja oikeusministeriön virkamiesten mukaan Suomessa nähdään tulevaisuudessa keikkatuomareita, jotka liikkuvat niihin käräjäoikeuksiin, joissa on pahimmat jutturuuhkat. Tämä kuulostaa järkevältä uudistukselta.

Säilyykö kansalaisten oikeusturva?

Lakimuustosta valmistellut oikeusministeri vakuutti tänään, että kansalaisten oikeusturva ei vaarannu käräjäoikeusverkoston uudistuksessa.

Sen sijaan Suomen Tuomariliitto on asiasta eri mieltä. Sen mukaan käräjäoikeusverkoston karsiminen heikentää kansalaisten oikeusturvaa ja oikeuspalvelujen saatavuutta. Myös Asianajajaliitto ja Lakimiesliitto vastustavat käräjäoikeuksien määrän vähentämistä.

Mitä säästetään?

Oikeusministeriön mukaan käräjäoikeuksien vähentämisellä saadaan noin 1,4 miljoonan euron säästöt, jotka syntyvät pääasiassa henkilöstökuluista. Käräjäoikeuksissa käynnistyvät pian yt-neuvottelut, jotka kohdistuvat 40-50 henkilöön, jotka työskentelevät hallintotehtävissä.

Tällä hetkellä näyttää siis siltä, ettei Suomessa nähdä historian ensimmäisiä tuomareiden yt-neuvotteluilta tai irtisanomisia.

Käräjäoikeusverkoston karsiminen lisää kuitenkin myös kustannuksia. Valtion kulut kasvavat, kun syyttäjät ja tuomarit matkustavat eri paikkakunnille istumaan juttujaan.

Asianajajat ja lakimiehet: Oikeuspalvelut karkaavat

Asianajajaliitto ja Lakimiesliitto ovat huolissaan siitä, että käräjäverkoston karsiminen vaikuttaa myös laajemminkin kansalaisten oikeuspalvelujen saatavuuteen.

Liitoissa uskotaan, että kun käräjäoikeus katoaa paikkakunnalta, sieltä lähtevät myös asianajotoimistot. Näin kävi edellisen käräjäoikeusverkoston karsimisen jälkeen.

Lakimiesliiton selvityksen mukaan asianajotoimistojen määrä on vähentynyt selvästi niillä paikkakunnilla, joista käräjäoikeus on lakkautettu.