1. yle.fi
  2. Uutiset

Miksi täältä viedään kaikki? Kiiminkiläiset tyrmäsivät koulukaavailut

Kouluverkosta järjestetyssä Oulun raati -keskustelutilaisuudessa kaivettiin esiin niin kiiminkiläissyntyisen Mikko Alatalon laulut kuin Jakkukylä-kortti. Väläyteltiin, että muuallakin kuin Jakkukylässä olisi halua päästä pois Oulun otteesta.

Kotimaan uutiset
Kiiminkiläisiä antamassa kirjallista palautetta virkamiehille ja päättjille
Kiimingissä pidetään kiinni omasta lukiosta.

Oulun uusille kouluverkkosuunnitelmille ei löytynyt ymmärrystä Kiimingissä pidetyssä kuntalaisten keskustelutilaisuudessa. Kiimingin lukion juhlasalissa oli suorastaan tiivis tunnelma, kun kiiminkiläisille esiteltiin kolmea vaihtoehtoa lukioverkoksi.

Kaikissa virkamiesten esittämissä vaihtoehdoissa; sekä kuuden, seitsemän että kahdeksan lukion mallissa Kiimingin lukio lakkautettaisiin.

Kokonaiskustannuksissa kolmen eri vaihtoehdon säästövaikutuksissa on virkamieslaskelmien mukaan suuria eroja. Suuntaa antavat laskelmat ovat osin epätarkkoja, koska lakkautettavien ja tyhjilleen jäävien koulujen kustannusvaikutuksia Tilakeskukselle ei ole niissä otettu huomioon.

Keskitetty vaihtoehto ei olekaan halvin

Jatkamalla kuten ennenkin, kymmenessä vuodessa lisäkustannuksia kertyisi 206 miljoonaa euroa, huomioiden oppilasmäärän kasvusta ja peruskorjauksista aiheutuvat investoinnit.

Vuorokauden tunnit ei riitä harrastamiseen. Jo kuudelta on noustava ylös, jotta ehtii kahdeksaksi kouluun. Kun takaisin kotona on puoli kuudelta illalla, niin kuka lukiolainen jaksaa enää harrastaa.

Irma Järvinen, Kiiminki

Kahdeksan lukion mallissa lisäkustannuksia syntyisi kymmenessä vuodessa 49 miljoonaa euroa.

Tiivistyvässä mallissa säästöä syntyisi kymmenessä vuodessa 15 miljoonaa euroa.

Keskitetyssä mallissa säästöä syntyisi samassa ajassa kuusi miljoonaa euroa.

– Suurin erottava tekijä tiivistetyn mallin eduksi verrattuna keskitettyyn malliin ovat kuljetuskustannukset, kertoo Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä.

Tiivistyvä malli säästäisi 221 euroa ja eniten säilyttävä virkamiesmalli, kahdeksan lukion malli, säästäisi sekin nykymenoon verrattuna 157 miljoonaa euroa.

Esiin kaivettiin jo Jakkukylä ja Alatalo

Uuden Oulun yhdistymissopimuksen rikkominen, pettymys koko monikuntaliitokseen, pienempien liitosalueiden elinvoiman hiipuminen, kiiminkiläislähtöisen Mikko Aalatalon Siirtomaa-Suomen laulut ja niin sanottu Jakkukylä-kortti eli halu siirtyä jonkin muun kunnan kuin Oulun osaksi, nostettiin kaikki esiin Kiimingin tilaisuudessa.

– Tämä ilta aisti suurta pettymystä strategiseen monikuntaliitokseen, jossa luvattiin säilyttää entisten itsenäisten kuntien olosuhteet. Nyt Oulu haluaa keskittämällä ja suuruuden ekonomialla ratkaista monia asioita.

– Minä näen, että tämä näivettää nämä reuna-alueet. Parhaat esimerkit siitä ovat Yli-Ii ja Yli-Kiiminki. Nyt näyttää olevan Kiimingin vuoro. Pahoin pelkään että Haukipudas ja Oulunsalo myös, tiivistää Kiimingin seurakunnan kirkkoherra Pauli Niemelä.

Kiiminki häviää aina

Ärsytystä herätti myös se, että vaikka Kiimingistä lukio lähtisi kaikissa malleissa, Haukiputaalle se jäisi sekä tiivistyvässä että kahdeksan lukion mallissa ja Oulunsaloonkin ainakin joksikin aikaa kahdeksan lukion mallissa.

– Tässä on tullut todella isoja esityksiä kaikkien Kiimingin sivukoulujen lakkauttamisesta ja lukion lakkauttamisesta. Tuntuu että kiiminkiläisiltä viedään kaikki. Ihmiset ovat olleet todella vihaisia. Tämä asettaa eri alueiden lapset eriarvoiseen asemaan, jos lähikoulu viedään, sanoo Johanna Kemppainen.

Kemppainen nostaa esiin Jokirannan koulun homeongelman suunnitelmien taustalta.

– Ajattelen niin, että tässä haetaan vain säästöjä lasten kustannuksella. On pakko tehdä kiireellisesti Jokirannan koulun tilanteelle jotakin ja kaupunki yrittää säästää sillä, että lukion tiloista saataisiin Jokirannan koululaisille tilat ja siinä samalla menetetään Kiimingin lukio, mikä eriarvoistaa Oulun eri alueiden lapsia, tiivistää Johanna Kemppainen.

Oma lukio ehkäisee syrjäytymistä

Meillä taustalla tässä työssä on valtuuston linjaus, että alakoululaisille turvataan lähikoulut, yläkoululaisille aluekoulut ja edetään kohti keskitettyä lukiomallia.

Mika Penttilä, sivistys- ja kulttuurijohtaja

Kiimingin lukio kuten muutkin lievällä vajaakäytöllä olevat Oulun koulut eroavat keskustan halutuimmista lukioista siinä, että sinne otetaan sisään kaikki arvosanoihin katsomatta. Valtaosalla sisään tulijoista toki on hyvä keskiarvo.

–Täältä lähdetään kuitenkin hyvillä arvosanoilla. Täällä myös pärjää ne ujot ja hiljaisemmat ihmiset. Opettajat pystyvät kiinnittämään huomiota niihin hiljaisiin oppilaisiin. Ja huomaa jos joku juttu ei suju ja pystyy siihen heti kiinnittämään huomiota. Isossa koulussa voi hukkua sinne massaan, pohtii 17-vuotias Kiimingin lukion oppilas Katariina Lehtonen.

– Kiiminkiläisenä tämä tuntuu hyvin epätasa-arvoiselta. Jos lukio lähtee Kiimingistä, osa ei mene lukioon, ja tässä rajataan heidän jatko-opiskelumahdollisuuksiaan, toteaa Irma Järvinen.

Pitkät koulumatkat vievät harrastukset

Järvinen kiinnittää huomiota myös siihen että varsinkin monen vähän sivukylällä asuvan lukiolaisen koulupäivä matkoineen muodostuu niin pitkäksi, että kaikista harrastuksista joutuu luopumaan, vaikka Kiimingissä olisi niihin muuten hyvä mahdollisuus.

– Vuorokauden tunnit ei riitä harrastamiseen. Jo kuudelta on noustava ylös, jotta ehtii kahdeksaksi kouluun. Kun takaisin kotona on puoli kuudelta illalla, niin kuka lukiolainen jaksaa enää harrastaa, kysyy Järvinen.

Pauli Niemelä pohdiskelee, että miten Suomella ei enää ole varaa kouluihin, vaikka maa elää historiansa vaurainta aikaa. Hän pelkää säästöjen muuttuvan kustannuksiksi toisaalla.

– Näissä laskelmissa ei huomioida sitä, että monesti rahat menevät sellaisten sosiaalisten ongelmien hoitamiseen, joita seuraa yksiköiden kasvamisesta. Asioihin ei niissä tartuta riittävän varhaisessa vaiheessa, kuten pienissä yksiköissä tehdään, väittää Niemelä.

Sivistys- ja kulttuurijohtaja ei yllättynyt

Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä sai vastata moniin kiperiin kysymyksiin sekä varsinaisessa keskustelussa että sen

Ajattelen niin, että tässä haetaan vain säästöjä lasten kustannuksella.

Johanna Kemppainen, Kiiminki

jälkeen jatkuneessa kohtaamisessa kiiminkiläisten kanssa. Ankara palaute ei häntä yllättänyt juuri siksi, että Kiimingin lukio ollaan lopettamassa kaikissa vaihtoehdoissa.

– Meillä taustalla tässä työssä on valtuuston linjaus, että alakoululaisille turvataan lähikoulut, yläkoululaisille aluekoulut ja edetään kohti keskitettyä lukiomallia. Valmistelussa on päädytty siihen, että Kiimingin lukio olisi virkamiesten käsityksen mukaan parasta yhdistää kaupungin lukioihin kaikissa tapauksissa, selittää Penttilä.

Ainoa asiaa esitelleiden virkamiesten ja poliitikkojen puheenvuoro, joka sai kiiminkiläisten varauksettomat aplodit, oli Penttilän toteamus, että palautteen perusteella myös Kiimingin lukion säilyttäminen on yksi vaihtoehto.

Lue seuraavaksi