Münchenin turvallisuuskokouksen salaperäinen vetovoima – Seuraa näitä asioita

Ulkopolitiikan päättäjiä kiinnostaa mitä suurimmassa määrin kokous, jossa ei päätetä mitään. Miksi ihmeessä?

Ulkomaat
Katukuvaa Münchenistä.
Perjantaina alkava Münchenin turvallisuuspoliittinen konferenssi kokoaan yhteen 600 maailmanpolitiikan päättäjää.

Perjantaina alkanut Münchenin turvallisuuspoliittinen konferenssi kokoaa yhteen 600 maailmanpolitiikan päättäjää. Osallistujia on reilusti enemmän kuin viime vuonna. Valtionpäämiehiä, pääministereitä, ulko- ja puolustusministereitä.

Münchenin konferenssi arvioitiin äskettäin maailman parhaaksi ajatuspajaksi.

Kylmän sodan keskellä vuonna 1963 perustettu konferenssi oli pitkään läntisten piirien keskustelukerho, jossa arvioitiin Neuvostoliiton uhkaa ja pohdittiin lännen vastatoimia. Itäisen suurvallan hajoamisen myötä osanottajapiiri on laajentunut.

Münchenin kokouksen vetovoima on sen vapaamuotoisuudessa. Konferenssi ei pyri laatimaan yhteisiä julistuksia, sen sijaan se tarjoaa foorumin joko suoralle julkiselle puheelle tai hienovaraisille taustakeskusteluille ilman julkisuuden valokeilaa.

Suorasta puheesta oli paras esimerkki Venäjän presidentin Vladimir Putininesiintyminen (siirryt toiseen palveluun)vuonna 2007 Münchenissä.

Vladimir Putin puhuu puhujankorokkeen takaa. Hänellä on musta puku ja musta-valkoraitainen kravatti. Korokkeella on mikrofoni ja vesilasi. Putin korostaa juuri sanojaan osoittamalla oikean kätensä etusormella korokkeeseen. Taustalla lukee Frieden durch Dialog eli rauhaa vuoropuhelun kautta.
Venäjän presidentti Vladimir Putin syytti Münchenissä 2007 Yhdysvaltoja pyrkimyksestä yksinapaiseen maailmanjärjestykseen. Putin katsoi, että Yhdysvaltain yksipuolisten toimien takia konfliktit ovat pikemminkin lisääntyneet kuin vähentyneet kylmän sodan jälkeisessä maailmassa.

Putin syyttipuheessaan (siirryt toiseen palveluun)Yhdysvaltain pyrkivän yksinapaiseen maailmanjärjestykseen, maailmaan, jossa olisi vain yksi isäntä, vain yksi suvereeni valtio. Putin arvosteli sotilasliitto Naton laajenemista ja hanketta sijoittaa Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmä Eurooppaan. Putinin esiintyminen heijasteli ja ennakoi Venäjän ja lännen suhteiden viilenemistä jo ennen Georgian sotaa elokuussa 2008.

Münchenin kokouksen puheenjohtaja Wolfgang Ischinger oli tiettävästi hyvin kiinnostunut saamaan Putinin paikalle myös tänä vuonna, mutta Venäjän presidentti torjui kutsun työkiireisiinsä vedoten. Venäjää edustavat nyt pääministeri Dmitri Medvedev ja Münchenin vakiovieras, ulkoministeri Sergei Lavrov.

Nämä aiheet nousevat valokeilaan Münchenin konferenssissa:

Syyrian sota. Yhdysvallat yrittää väkisin pitää hengissä neuvottelut Syyrian sodan lopettamiseksi. Genevessä käytävät Syyria-neuvottelut keskeytyivät viime viikolla heti alkuunsa. Kokouksen aattona Münchenissä kokoontuivat kriisin keskeisten taustamaiden ulkoministerit, tavoitteena tulitauon aikaansaaminen Syyriaan.

Terrorismi. Islamistinen Isis löytyy niin Lähi-idän taistelujen kuin Euroopan pakolaisvirrankin takaa. Miten Lähi-itä saadaan vakautettua, miten kansalaisvapaudet turvataan terrorisminvastaisen taistelun kiihtyessä? Mitä on internetin rooli terrorismin leviämisessä? Näihin kysymyksiin etsitään ratkaisua keskusteluissa.

*Pakolaiskriisi. *Turkin ja EU:n suhteet kiristyvät pakolaisvirran voimistuessa. Nato lähettää sotalaivoja Egeanmerelle vastustamaan ihmissalakuljetusta. Mitä kiihtyvä pakolaisvirta merkitsee eurooppalaiselle identiteetille ja Euroopan unionin toimintakyvylle?

*Turvallisuuspolitiikan haasteet. *Tämä on teemana kolmen presidentin väittelyssä lauantaina. Mukana Suomen Sauli Niinistö, Liettuan Dalia Grybauskaite ja Puolan Andrzej Duda. Ei tarvitse olla kovin taitava ennustaja jos veikkaa, että esillä ovat ainakin Venäjä ja Ukrainan kriisi.