1. yle.fi
  2. Uutiset

Kreikka jäi pakolaiskriisin varjoon EU:n hoidettavien asioiden listalla – maalla yhä ongelmia

Mielenosoitukset Kreikan pääkaupungissa Ateenassa jatkuvat toista päivää. Maanviljelijät vastustavat voimakkaasti eläkeuudistusta, jota Kreikan velkojat vaativat.

Kreikan kriisi
Mies katselee kännykkäänsä Ateenassa.
Mielenosoitukset jatkuivat Kreikan Ateenassa toista päivää.

Eläkeuudistusta kiivaasti vastustavat maanviljelijät jatkoivat mielenosoitustaan Kreikan Ateenassa lauantaina toista päivää. Perjantaina mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa ja heittelivät poliisia sekä maatalousministeriötä kivillä ja tomaateilla.

Kymmeniä tuhansia mielenosoittajia eivät tunnu lohduttavan pääministerin Alexis Tsiprasin lupaukset puolustaa heidän etuaan, mutta se ei ole ihme.

Maan kolmannen lainapaketin ehdot ovat tiukat ja uudistaa pitää eläkejärjestelmän lisäksi paljon muutakin. Sorvata täytyy muun muassa verotusta, terveydenhuoltoa, sosiaaliturvaa ja pankkijärjestelmää.

Kolmas lainaohjelma, vanhat ongelmat?

Kreikan kolmannesta lainaohjelmasta väännettiin kesällä kättä pitkään. Elokuun puolivälissä Kreikka ja sen velkojat pääsivät sopuun lainaohjelmasta (siirryt toiseen palveluun).

Ensimmäiset vaikeutensa Kreikan kolmas lainaohjelma kohtasi marraskuussa. Lainaohjelman ehdoissa oli sovittu lainsäädännön tiukentamisesta, mutta lakiuudistusten toteuttaminen oli jäänyt puolitiehen.

Tähän mennessä lainaohjelmasta on laitettu maksuun 21 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Kreikan taloudellinen tilanne ei ole heikoin mahdollinen, vaikka talous supistui Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,6 prosenttia.

Tammikuussa Helsingissä vieraillut Kreikan valtiovarainministeri Euclid Tsakalotos luonnollisesti kertoi, kuinka maalla on suunnitelma, jolla se hoitaa kriisin ja saa taloutensa kuntoon.

Jotta lainaohjelma etenisi suunnitelmien mukaan, on Kreikan annettava velkojilleen niiden vaativat tiedot. Jopa Kreikan keskuspankkia johtava Yannis Stournarastotesi viime viikolla (siirryt toiseen palveluun), että vaikka kuluva vuosi voi merkitä Kreikan taloudelle uutta alkua, ei mikään ole vielä varmaa.

Muillakin kuin Kreikan keskuspankkia johtavalla Stournarasilla on yhä muistissa, että Kreikka ja Tsipras ovat tehneet äkkikäännöksiä ennenkin.

– Mutta jotta se tapahtuu täytyy väliarvion, joka on jo myöhässä, valmistua, Stournaras sanoi.

– Menneisyyden virheet, jotka johtivat umpikujaan, pitää välttää. Joka kerta, kun raportin valmistuminen epäonnistuu, on tuomio pahempi, Stournaras totesi.

Lainan ensimmäisen väliarvion piti valmistua alkuvuodesta. Tammikuussa kokoontuneen euroryhmän kokonaisarvio Kreikka-keskustelusta oli positiivinen. Tuorein arvio on, että väliraportti valmistuisi pääsiäiseen mennessä (siirryt toiseen palveluun).

Valtiovarainministeri Tsakalotos lupaili uutistoimistojen mukaan maanantaina, että tiedot välirarviota varten valmistuvat viikkojen sisällä. Koska uudistuksista päättäminen on edenyt hitaammin kuin piti ja tiedot viipyvät, saattaa luottamus rakoilla.

Muillakin kuin Kreikan keskuspankkia johtavalla Stournarasilla on yhä muistissa, että Kreikka ja Tsipras ovat tehneet äkkikäännöksiä ennenkin.

Pakolaiskriisi koettelee Kreikkaa

Euroopan komission loppuvuodesta julkaiseman raportin mukaan Kreikka on laiminlyönyt velvollisuutensa EU:n ulkorajan vartioinnissa. Komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis moitti Kreikkaa tuolloin siitä, ettei se ole rekisteröinyt kaikkia maahantulijoita, ottanut sormenjälkiä eikä tarkastanut matkustusasiakirjoja asiaankuuluvasti.

Kreikkaa onkin uhkailtu erottamisella passivapaasta Schengen-alueesta.

Maan keskuspankki arvioi, että pakolaiskriisin hoitaminen voi maksaa Kreikalle 0,3 prosenttia sen bruttokansantuotteesta (siirryt toiseen palveluun). Suomen valtiovarainministeriön joulukuinen tiedonanto Kreikan tilanteesta arvioi (siirryt toiseen palveluun) poliittisen vakauden olevan avainasemassa talouskasvun ja sijoittajien luottamuksen palautumisessa. Sekä pakolaiskriisi että mielenosoitukset horjuttavat tätä vakautta.

Lainapaketin ehtoihin kuuluva eläkeuudistus, jossa muun muassa pienennetään maksimieläkettä viisisataa euroa ja jota Ateenassa nyt vastustetaan, on yhä saattelematta loppuun.

Lue seuraavaksi