1. yle.fi
  2. Uutiset

Kiina tuo valoa Kemiin – mutta rynniikö pohjan perälle myös kiinalainen työmies?

Kemiin on suunnitteilla suuri biojalostamo, jonka rakentaisi kiinalainen Sunshine Kaidi New Energy Group. Yrityksen nimessä paistaa aurinko, mutta liittyykö kiinalaisen yrityksen tuloon Suomen sydänmaille myös uhkia? Kysyimme asiaa Kaidi Finlandin toimitusjohtajalta ja Kiinan talouden tuntijoilta.

Ulkomaat
 Pekka Koponen
Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponen tiedotustilaisuudessa Finlandia-talossa Helsingissä 10. helmikuuta Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Vaikeita taloudellisia aikoja kokeneessa Kemissä on iloittu mahdollisesti tuhansien uusien työpaikkojen tulosta pohjoiseen Suomeen. Kiinan hankkeissa ulkomailla on kuitenkin ollut myös uhkakuvia. Yksi niistä on, että myös rakennustöiden tekijät tuodaan Kiinasta.

Näin on tapahtunut esimerkiksi Mongoliassa, missä kiinalaiset ovat omin voimin rakentaneet suuria kupari- ja kultakaivoksia Gobin autiomaahan.

"Suomalaisuusaste tulee olemaan korkea"

Biojalostamohanketta Suomen päässä vetävän Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponen torjuu pelkoja kiinalaisen työvoiman rynnäköstä. Kiinasta on todennäköisesti tulossa ainakin teknisiä osaajia, mutta Koponen uskoo suureen suomalaispanokseen itse toteutuksessa.

– Rakennushankkeet luonnollisesti kilpailutetaan kansainvälisesti, mutta uskomme, että kaiken kaikkiaan rakennustyön kotimaisuusaste voi olla yli 50 prosenttia, Koponen sanoo.

Myös Kiinan talouden tuntija, Lapin yliopiston professori, Matti Nojonen torjuu pahimpia uhkakuvia.

– Kyllä kiinalainen raha on maailmalla käyttäytynyt ihan samalla tavalla kuin muukin raha, se hakee parasta tuottavuutta. Mutta kuten tiedämme, valtiovallat voivat käyttää rahaa myös painostuskeinona, kuten suurvallat ja EU ovat tehneet.

Kiinan sijoitukset maailmalla ovat kasvussa

Kiinalaisten yritysten rynnistys maailmalle on suhteellisen uusi asia.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kiinan ulkomaaninvestoinneista selvästi suurin osa menee Aasian maihin, mutta Euroopan osuus on kasvussa.

Suomen Pankin kokoamien lähteiden mukaan Kiinan osuus maailmalla tehtävistä suorista sijoituksista oli vielä kymmenisen vuotta sitten yksi prosentti, nyt se on noin kahdeksan prosenttia.

– Vaikka sijoituksia Suomeen ei juurikaan ole ollut, Eurooppaan Kiinan sijoituksista tulee jo kolmannes, Riikka Nuutilainen Suomen Pankista sanoo.

Kemin biodieselvoimala poikkeaa jo tutuksi tulleesta mallista, jossa kiinalainen yritys tekee näyttävän yritysoston, kuten Volvon tapauksessa. Kemin hankkeessa on kyse siitä, että rakennetaan kokonaan uutta tuotantoa.

– Mielestäni kiinalaisten integroituminen sijoittajina maailmantalouteen, ei pelkästään tuotantotehtaana, on positiivinen asia. Se on omiaan tuomaan maailmantalouteen vakautta, Nojonen sanoo.

– Kyllähän ruotsalaiset pudistelivat päätään, kun kiinalaiset ostivat Volvon. Lopputulos on se, että Volvo kukoistaa enemmän kuin koskaan, ja se on yhtä ruotsalainen kuin tähänkin asti, Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Koponen sanoo.

Sopiiko kiinalainen yrityskulttuuri Suomeen?

Yksi seurattavista asioista on se, kuinka kiinalaiset sopeutuvat suomalaiseen yrityskulttuuriin. Ainakin osa biojalostamon johtajista tulisi Kiinasta.

Lapin yliopiston Nojonen muistuttaa, että japanilaisillakin oli sopeutumisvaikeuksia, kun he 1980-luvulla aloittivat kansainvälistymisen.

– Yhteentörmäyksiä oli esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeiden kanssa.

Myös erilaiset julkisuuskulttuurit voivat törmätä. Kiinalaisten kanssa tekemisissä olleet toimittajat tietävät, kuinka vaikeaa on saada haastattelu kiinalaisen yrityksen edustajalta tai päästä vaikkapa tehdasvierailulle.

Esimerkkinä kiinalaisen kulttuurin sulkeutuneisuudesta voitaneen pitää sitä, että Kaidi Finlandin järjestämässä tiedotustilaisuudessa ei ollut kiinalaisia haastateltavia.

Hankkeen rahoitusneuvottelut ovat kesken

Kemin biopolttolaitoksen toteutuminen edellyttää sekä Suomen että Kiinan valtion sitoutumista hankkeeseen lainatakuilla. Miljardin euron hankkeen rahoitusneuvottelut ovat kesken.

Koponen kertoi tiedotustilaisuudessa, että Kiinan mukaantuloon vaikutti "Suomen valtion biotalouspolitiikka ja erityisesti sitoutuminen 40 prosentin sekoitussuhteeseen biopolttoaineissa".

Tarkalleen ottaen sekoitussuhteeseen ei ole vielä sitouduttu. Suomen hallitusohjelmassa sanotaan, että "Suomi pyrkii vuoteen 2030 mennessä korvaamaan 40 prosenttia liikenteen fossiilisista polttoaineista uusiutuvalla energialla."

– Kiinalaiset tulkitsevat hallituksen lausuntoja tietenkin sitoumuksina ja toivomme, että pyrkimyksestä tulee pitävää lainsäädäntöä, hän sanoi.

Liikenteen polttoaineiden sekoitevelvoitetta ei ole EU-tasolla sovittu, eikä asiaa ole kirjattu muualle kuin Sipilän hallituksen ohjelmaan.

Biojalostamon puuhamiehet lähettävät toiveita myös EU:n suuntaan. EU:ssa laaditaan parhaillaan sääntöjä biopolttoaineiden tuotantoon ja metsien suojeluun.

– Muun muassa Suomen ja Ruotsin elinkeinoministeriöt ovat toivoneet, että EU:n maankäyttöä koskevaa direktiiviä tulkitaan niin, että energiapuun käyttö biopolttoaineiden tuotantoon on kestävää, Koponen sanoo.

Kemin biojalostamon rakennustöiden on määrä alkaa ensi vuonna.

Lue seuraavaksi