Ministeriön kansliapäällikkö vastaa Halla-aholle: Kolme syytä, joiden vuoksi perussuomalaisten turvapaikkalaskelmat menevät metsään

Jussi Halla-aho syyttää sisäministeriötä harhaanjohtavan tiedon antamisesta myönteisten turvapaikkapäätösten määrän arvioinnissa. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg perustelee Ylelle ministeriön arviota ja kertoo, mikä Halla-ahon omissa laskelmissa on pielessä.

Kotimaa
Jussi Halla-aho perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Jussi Halla-aho perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa Helsingissä torstaina.Jussi Nukari / Lehtikuva

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps.) arvioi torstaina perussuomalaisten tuumaustunnilla, että Suomeen "viime vuonna tulleista irakilaisista, somaleista ja afgaaneista reilu 23 000 saisi oleskeluluvan". Sisäministeriön arviot ovat täysin toista maata. Sisäministeriö on laskenut, että viime vuonna tulleista turvapaikanhakijoista myönteisen päätöksen saavia olisi noin 10 000.

Halla-aho syyttää sisäministeriötä harhaanjohtavan tiedon antamisesta.

– Stubbko näitä prosentteja laskee, Halla-aho piikitteli jälkikäteen Facebookissa. Halla-ahon mukaan ministeriö esittääkin "ylioptimistisia" arvioita poliittisista syistä.

– Tuntuu että kansliapäällikkö on ryhtynyt käyttämään poliittista valtaa ja esittää poliittisia mielipiteitä, mikä ei kansliapäällikön toimenkuvaan kuulu, Halla-aho sanoi torstaina.

Torstaina media esitteli Halla-ahon arviota. Nyt sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg perustelee Ylelle, miksi Halla-ahon arviot ontuvat.

1. Iso osa irakilaisista palaa Irakiin ennen hakemuksen käsittelyä

Halla-ahon mukaan sisäministeriö ei ota huomioon sitä, että valtaosa turvapaikanhakijoista on irakilaisia, ja irakilaisten käsitellyistä turvapaikkahakemuksista hyväksytään viime vuosien tilastojen mukaan ylivoimainen enemmistö. Viime vuonna käsitellyistä irakilaisten turvapaikkahakemuksista 85 prosenttia sai myönteisen päätöksen.

– Jos hyväksymisprosentti pysyy samana kuin viime vuonna, irakilaisista saa oleskeluluvan 17 500, somaleista 1 940 ja afgaaneista 3 700, Halla-aho laski torstaina.

Halla-aho päätyy lukuihinsa laskemalla myönteisten päätösten osuuden käsitellyistä turvapaikkapäätöksistä.

Näin ei kuitenkaan pitäisi laskea, toteaa sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg. Nergin mukaan Suomesta turvapaikan tai oleskeluluvan saavien osuutta ei voi laskea käsitellyistä päätöksistä, sillä suurta osaa hakemuksista ei käsitellä koskaan.

Nergin mukaan esimerkiksi viime vuonna tulleista irakilaisista noin 4 000 on jo lähtenyt pois maasta.

– Heidän turvapaikkahakemuksensa raukeavat, joten he eivät tule saamaan minkäänlaista päätöstä. Emme voi tietää, kuinka paljon irakilaisia maassa on kevään jälkeen, Nerg sanoo.

2. Osa turvapaikanhakijoista palautetaan toisiin EU-maihin

Lisäksi on otettava huomioon turvapaikanhakijoiden joukko, joka on jo kirjattu Eurodac-rekisteriin toisessa EU-maassa ennen Suomeen tuloa. Heidät palautetaan kyseiseen EU-maahan Dublin-sopimuksen nojalla, eikä heidänkään hakemuksiaan käsitellä.

Vuonna 2015 Dublin-sopimuksen vuoksi tutkimatta jätettyjä hakemuksia oli 1 005, eli vajaa seitsemäsosa kaikista hakemuksista. Vuonna 2014 palautettuja oli 861 ja hakemuksia yhteensä 3 706.

Nergin mukaan ei ole mitään syytä olettaa, etteikö Dublin-palautuksia tehtäisi suurta määrää myös tänä vuonna.

– Iso osa heistä palautetaan Dublin-tapauksina niihin maihin, jossa he ovat ensin rekisteröityneet.

3. Suomi on kiristänyt linjaansa, mutta sen vaikutukset eivät näy vielä

Nerg muistuttaa, että Suomi kiristi Somalian, Irakin ja Afganistanin turvallisuusarviotaan marraskuussa. Kaikki maat todettiin aiempaa turvallisemmiksi, joten maihin palautettavien osuus saattaa nousta.

Linjan kiristys ei kuitenkaan vielä näy tilastoissa, sillä suurin osa turvapaikanhakijoista edelleen odottelee maahanmuuttoviraston puhuttelua.

– Kevät näyttää, miten tämä vaikuttaa asiaan. Varmoja ollaan vasta sitten, kun iso määrä hakijoista on käsitelty, Nerg sanoo.

Nerg painottaa, että arviossa on aina kyse arvioista, ja aiemmin esitelty arvio 10 000 myönteisestä päätöksestä tarkentuu koko ajan.

– Ei meillä ole koskaan ollut esimerkiksi tällaista tilannetta, jossa hakijat tulevat, sitten peruuttavat hakemuksena ja lähtevät.

Halla-aho: "Tilastokikkailua"

Jussi Halla-aho kuvailee sisäministeriön laskentatapaa "tilastokikkailuksi".

– Rauenneita hakemuksia oli viime vuonna poikkeuksellisen paljon, mikä antaa mahdollisuuden tilastokikkailuun. Turha meidän tästä on inttää. Katsotaan loppuvuodesta, mikä on myönteisten päätösten määrä, Halla-aho vastaa tekstiviestitse.

Kun Halla-aholta kysytään, eikö rauenneiden päätösten mahdollisesti hyvin suurta osuutta tulisi ottaa huomioon viime vuoden turvapaikanhakijoiden suhteen, hän nostaa esiin tilastotiedon somaleiden myönteisten turvapaikkapäätösten osuudesta vuonna 2015.

– Vaikka rauenneet ja dublinit laskettaisiin mukaan, somaleiden hyväksymisprosentti oli viime vuonna yli 70.

Pitää paikkansa. Somaliasta tuli kuitenkin Suomeen viime vuonna vain alle 2 000 turvapaikanhakijaa.

Kun Halla-aholle todetaan, että merkittävä ryhmä turvapaikanhakijoissa on somaleiden sijaan irakilaiset ja että juuri heidän hakemuksensa raukeavat suurina määrinä, Halla-aho puolestaan toteaa, että irakilaisten rauenneiden ja päätökseen johtaneiden turvapaikkahakemusten suhteen pitäisi olla tänä vuonna sama kuin vuonna 2015, jotta päästäisiin yhtä alhaisiin lukuihin.

Halla-aho on oikeassa siinä, että irakilaisten rauenneita hakemuksia oli viime vuonna poikkeuksellisen paljon. Jos rauenneet ja Dublin-sopimuksen nojalla palautetut otetaan huomioon, irakilaisten turvapaikanhakijoiden myönteisten päätösten osuus on viime vuoden osalta 17,5 prosenttia, 46 prosenttia vuonna 2014 ja 60,6 prosenttia vuonna 2013.

Nerg muistuttaa, että toistaiseksi näyttää kuitenkin siltä, että raukeavien päästösten määrä tulee olemaan suuri myös tänä vuonna.

– Tälläkin hetkellä 20–30 palaa vapaaehtoisesti pois joka päivä, Nerg sanoo.