Rengonharjun lentotoiminnan jatkajaksi Seinäjoen lentoasema Oy – "Tähän on lähdetty mukaan alueen elinvoimaisuuden takia"

Seinäjoen lentoasema Oy:ssa on mukana kahdeksan yritystä ja Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho. Uusi yhtiö toivoo taloudelliseen toimintaan sitoutumista valtiolta, Seinäjoelta ja Ilmajoelta viideksi vuodeksi. Kuntien päätöksiä osallistumisesta tehdään lähiaikoina.

Kotimaa
Aura-auto puhdistaa Seinäjoen lentoaseman kenttää.
Mirva Korpela / Yle

Seinäjoen lentoaseman toimintaa hoitanut Rengonharju-säätiö on päättämässä lentoasematoiminnan. Jotta lentotoiminta Seinäjoen lentoasemalla jatkuisi, on alueella puuhattu elinkeinoelämävetoista uutta toimintamallia. Tälle ns. kevytlentoasemamallille Rengonharju-säätiö sai valtiolta 150 000 euroa käytettäväksi kentän toimintakonseptin muutokseen liittyviin ei-taloudellisiin toimintoihin tänä vuonna.

Nyt Rengonharjun lentoasematoimintaa harjoittamaan on perustettu uusi yhtiö, Seinäjoen lentoasema Oy. Se tulee hakemaan kaikki toiminnan harjoittamiseen tarvittavat luvat.

Uskon, että menee läpi.

Kimmo Heinonen

Uuden yrityksen osakepääoma on 50 000 euroa. Yhtiön omistavat kahdeksan yritystä ja Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho ry. Lisäksi sen toimintaa on sitoutunut tukemaan lähes 80 yritystä.

Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kimmo Heinosen mukaan uuden yrityksen toimintaedellytyksille elinkeinoelämän mukanaolo luo uudenlaista pohjaa.

– Se on hyvä ja kuvastaa meidän taistelutahtoamme, että yksityiset yritykset lähtevät tällaista viemään eteenpäin. Ei olisi pelkällä kunnallisella toiminnalla tai säätiöllä menty eteenpäin, Heinonen kiittelee mukaan lähteneitä yrityksiä.

Seinäjoki 70 – Ilmajoki 30

Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta, jotka ovat olleet myös Rengonharju-säätiön toiminnassa mukana, ovat ilmoittaneet alustavasti voivansa olla mukana myös Seinäjoen lentoasema Oy:n toiminnan käynnistämisvaiheessa.

Kaupunginhallituksen päätösehdotuksen mukaan Seinäjoki varaisi kuluvan vuoden talousarvioon 60 000 euroa, sekä vuosille 2017 ja 2018 70 000 euroa kummallekin, käytettäväksi Seinäjoen lentoasema Oy:n palveluihin. Tulevien vuosien määrärahan käytöstä ratkaisut esitetään tehtäväksi vasta, kun todetaan, miten lentoasematoiminta kehittyy.

Ei pidetä kenttää auki harakoille ja variksille.

Juhani Pakari

Kuntarahoituksen osalta kustannusjaoksi on sovittu, että Seinäjoen osuus on 70 ja Ilmajoen 30 prosenttia. Rengonharju-säätiön taustayhteisökunnista Kurikka ja Lapua eivät ole mukana.

– Lapuan tilanteeseen tietysti olen pettynyt. Kyse on omasta maakunnasta ja oman maakunnan kentästä. Nyt, kun maakuntajaot ja muut tuli, on äärimmäisen tärkeätä, että meillä on lentokenttä olemassa, Heinonen sanoo todeten, ettei tunne Kurikan tilannetta.

Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja uskoo, että Seinäjoella päätökset syntyvät valmistellulla tavalla.

– Päätöksiä ei ole vielä tehty. Asia menee hallitukseen ja vielä valtuustoon, mutta periaatteessa asia on keskusteltu ja nähdään, että meidän pitää olla mukana. Tämä on yksi vaihtoehto, millä pystytään Rengonharjun kenttätoimintaa tekemään - ja varsinkin, kun yksityiset yrittäjät lähtee mukaan, niin kaupungilla on velvoite olla mukana, Kimmo Heinonen miettii.

– Uskon, että menee läpi. Meillä päätöksentekijät ymmärtävät, mistä on kyse.

Toiveena kuntien sitoutuminen viideksi vuodeksi

Seinäjoen lentoasema Oy:n tavoitteena on tuottaa täyden lentoaseman palvelut sekä kaupallesille että yksityiselle lentoliikenteelle. Kyseessä on kevytlentoasemamalli.

– Ilmailulainsäädännöllisesti se täyttää samat vaatimukset kuin normaali lentokenttä, mutta me tehdään vähän uudella toimintamallilla. Me tuotetaan lentokenttäpalvelua kysynnän ja tarpeen mukaan, ei pidetä kenttää auki harakoille ja variksille. Vain silloin kun on kysyntää liikenteelle. Kun on tulossa lento, joka tarvitsee lennon tiedotuspalveluita, niin kenttä aukeaa ja siitä silloin maksetaan, sanoo Seinäjoen lentoasema Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juhani Pakari.

Tavoite on saada palveluiden tuotot kattamaan kulut viidessä vuodessa. Yhtiö toivoo, että valtio, Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta sitoutuisivat toimintamallin kehittämiseen täksi ajaksi.

Ja se, mitä tuottoja saadaan, käytetään investointeihin, joita kentällä on tehtävänä.

– Kannattavuus on tavoitteena, mutta se ei ole yksinkertainen asia. Tähän on lähdetty mukaan alueen elinvoimaisuuden takia, siksi laitetaan omaa rahaa mukaan. Tämä on se tahtotila, Pakari toteaa.

Liikenneministeriön kanssa valtion jatkotuesta on keskusteltu.

Mukana pieniä ja suuria yrityksiä

Seinäjoen lentoasema Oy:n yrittäjät arvioivat, että lentoasematoiminta maksaa noin 300 000 euroa vuodessa. Yhtiön vuosittaisista tuloista noin 50 000 euroa on arvioitu tulevan yhtiöön sitoutuneilta yrityksiltä, noin 100 000 euroa vuodessa kunnilta ja loppuosa eli noin 150 000 euroa valtiolta ja yhtiön varsinaisen toiminnan tuloista.

Mukana olevien kahdeksan yrityksen ja Ilmailukerhon lisäksi toimintaa on sitoutunut taloudellisesti tukemaan kahdeksisenkymmentä muuta yritystä. Pienestä yrityksestä suureen, sanoo Pakari. Ja tuki, josta puhutaan, on rahaa.

– Sitä siellä tarvitaan.

Juhani Pakari perustelee yritysten halua olla mukana Seinäjoen lentoaseman lentoliikennettä turvaamassa maakunnan ja sen yritysten edulla. Kansainvälistyvät yritykset tarvitsevat lentoliikennemahdollisuuksia, Pakari perustelee.

– Siinä vaiheessa, kun ilmeni, että lentoasema laitetaan kiinni, niin oli vähän kuin punainen vaate, ettei näin voi tapahtua. Ollaan ainoa eurooppalainen maa, jossa lentoasemaverkostoa ei pidetä infrastruktuurina, vaikka se on sitä mitä suurimmassa määrin. Siitä käynnistyi hanke, jota suunniteltiin ja josta lähdettiin keskustelemaan laajemminkin. Tällaiseen malliin päädyttiin ja sitä ollaan nyt viemässä eteenpäin, Pakari sanoo.

Yrityksen vision mukaan Seinäjoen lentoasema on omillaan toimeentuleva kevytlentoasema vuoteen 2021 mennessä.