Tutkijaupseeri: Pakolaisvirrat voi nähdä Venäjän painostuskeinona

Tutkijaupseeri Antti Parosen mukaan Suomeen ja Eurooppaan suuntautuneet pakolaisvirrat voidaan hyvin ymmärtää hybridisotaan kuuluvina poliittisen painostuksen ja sotilaallisen voimankäytön välineinä.

A-studio
Antti Paronen.
Tutkijaupseeri Antti Parosen mukaan hybridisotaan kuuluvat sekä tavanomainen sodankäynti, sotilaalliset operaatiot että erikoisjoukko-operaatiot. Siihen kuuluu myös epätavallista sodankäyntiä, jossa esimerkiksi rikollisuutta ja muita ei-sotilaallisia painostuskeinoja hyödynnetään tavoitteiden toteuttamiseksi vihollisvaltiossa.Yle

Poliitikot Suomessa ja EU:ssa ovat havainneet Eurooppaa viime syksystä saakka ravistelleessa turvapaikkakriisissä hybridisodan tunnusmerkkejä.

Suomessa muun muassa entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ovat nähneet Venäjän toimissa Suomen itärajalla piirteitä hybridisodasta.

Tutkijaupseeri Antti Parosen mukaan Suomeen ja Eurooppaan suuntautuneet pakolaisvirrat voidaan hyvin ymmärtää hybridisotaan kuuluvina poliittisen painostuksen ja sotilaallisen voimankäytön välineinä.

Muuttovirtojen suuntaus ja ohjailu kuuluvat tyypillisesti hybridisodan harmaan vaiheen (siirryt toiseen palveluun) keinovalikoimaan.

– Sallan ja Raja-Joosepin tapahtumat voi nähdä Venäjän käyttämänä painostuskeinona. Toisaalta hybridisotaan liittyvää avointa sodankäyntiä, kuten vaikkapa laukaustenvaihtoa, ei tietenkään ole olemassa. Siinä mielessä on ennenaikaista puhua sodasta sotatilan termeillä, pohtii Paronen.

Raja-alueen tapahtumissa voi Parosen mukaan nähdä myös Suomen viranomaisjärjestelmien toiminnan ja poliittisen päätöksentekokyvyn tehon testausta. Raja-alueille suunnattujen häiriöittämisoperaatioiden avulla saadaan hybridioperaatioissa tarvittavaa, hyödyllistä tietoa.

EU:n ulkorajaa on testattu viime aikoina Venäjältä käsin myös Suomen ilmatilassa ja merialueilla.

Rajavartiolaitoksen mukaan tilanne Lapin rajanylityspaikoilla Sallassa ja Raja-Joosepissa ei ole muuttunut Suomen ja Venäjän välisistä yhteistyöneuvotteluista huolimatta. Rajan ylittää yhä parikymmentä turvapaikanhakijaa päivässä.

– Paitsi viranomaisten ja päättäjien toimintaa, hybridioperaatioiden valmistelussa seurataan myös sitä, miten kohdemaan kansalaiset reagoivat tapahtumiin. Mitä puhutaan ja miten puhutaan. Ikään kuin tarkkaillaan mielialoja, selvittää tutkijaupseeri Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta.