Pieksämäki Volley kannattelee lentopallokaupungin lippua – "Kyllä ne perinteet täällä muistetaan"

Pieksämäen maine lentopallokaupunkina on vuosien saatossa haalistunut. Miesten lentopallo on Pieksämäellä vajonnut aina maakuntasarjaan saakka, ja lentopallokaupungin mainetta ylläpitää 20. peräkkäistä kauttaan pääsarjassa pelaava Pieksämäki Volley.

urheilu
Pieksämäki Volley
Timo Ikonen/Yle

Kevään 2004 mestaruusjuhlissa silloiselta Pieksämäki Volleyn valmentajalta Reino Kososelta kysyttiin, pysyykö Hämeenlinnasta anastettu mestaruuskannu jatkossakin Pieksämäellä. Mestarivalmentaja ei kurkistanut kristallipalloon, eikä lähtenyt arvuuttelemaan. Kun siirrymme 12 vuotta ajassa eteenpäin, tiedämme vastauksen kysymykseen.

Vielä keväällä 2005 Pieksämäki Volley oli pronsseilla, mutta sen jälkeen menestys on karttanut pieksämäkeläisiä.

– Silloin kun itsekin pelasin, niin muutamina vuosina lähdettiin tosi isoin odotuksin kauteen. Mutta en osaa sanoa mistä se on kauden aikana johtunut, ettei se peli ole lähtenyt uomiinsa, puntaroi Pieksämäki Volleyn nykyinen puheenjohtaja Elina Heiskanen.

Kyllä mä uskon, että se on se rautatie ja lentopallo mistä Pieksämäki tunnetaan

Satu Natunen

Viime vuosina joukkue on taistellut lähinnä pudotuspelipaikasta, eikä pitkää ja menestyksekästä pudotuspelisesonkia povata tälle keväällekään.

– Kyllä siitä on porukan kanssa lähdetty siitä, että pudotuspelipaikka on se minimitavoite. Toki on ollut haastava kausi, kapea materiaali ja loukkaantumisia matkan varrella mutta ei niistäkään ruikuteta, toteaa kevään 2004 mestarijoukkueen passari, nykyinen valmentaja Satu Natunen.

– Kyllä me taistellaan 7-8 sijasta ja sen eteen tehdään töitä vielä muutama viikko.

Materiaalin kapeudesta kertoo muun muassa se, että ilman neljää ulkomaalaisvahvistusta Pieksämäelle ei olisi täksi kaudeksi saatu kasattua pääsarjajoukkuetta.

– Tällä kaudella se oli elinehto. Viime kaudella mentiin kahdella ulkomaalaisella, kun meillä oli muutenkin laajempi joukkue. Silloin saatiin houkuteltua paremmin tänne kotimaisia pelaajia.

– Junioriseura Pieksämäen Tsempin kanssa olemme suunnitelleet sellaista juniorijärjestelmää, että pystyttäisiin kasvattamaan sieltä meillekin pelaajia. Meillä nyt on muutama pieksämäkeläinen joukkueessa, mutta saisi olla enemmänkin, pohtii Elina Heiskanen.

Tällä hetkellä Pieksämäen Tsempillä on noin 100 junioria, joista valtaosa tyttöjä. Pieksämäkeläiskasvattien nostamisessa kotikaupungin joukkueeseen on haasteita, sillä Pieksämäki ei ole tullut tunnetuksi opiskelukaupunkina.

– Täällähän olisi erittäin hyvät harjoitusolosuhteet mutta etenkin naispelaajilla usein eteen tulee ne opiskelumahdollisuudet. Tästä ei kovin pitkä matka olisi isoihin kaupunkeihin opiskelemaan, mutta silti se on joillekin se kynnys, puntaroi Elina Heiskanen.

Pääsarjassa jo kaksi vuosikymmentä

Aikanaan Pieksämäki oli yksi Euroopan lentopallopääkaupungeista. Pieksämäen NMKY menestyi Euroopan kentillä ja sali täyttyi. Vaikka menestys ei enää ole takavuosien veroista ja miesten lentopallo on valahtanut peräti maakuntasarjatasolle, on Pieksämäki kuulunut naisten pääsarjan vakiokalustoon jo 20 vuotta.

Kaikkien aikojen naisten maratontaulukossa Pieksämäki Volley on seitsemäntenä, eikä edellä ole kuin kolme nykyistä pääsarjajoukkuetta.

Meillä nyt on muutama pieksämäkeläinen joukkueessa, mutta saisi olla enemmänkin

Elina Heiskanen

– Kyllä mä uskon, että se on se rautatie ja lentopallo mistä Pieksämäki tunnetaan ja toivon, että laji säilyisi Pieksämäellä. Tukijoita löytyisi ja kannustajia löytyisi, pohtii Satu Natunen.

– Kyllä ne perinteet täällä muistetaan. Niistä kuulee kyllä kaupungilla puhuttavan, naurahtaa puheenjohtaja Heiskanen.

Vaikka takavuosien veroisesta menestyksestä on nykypäivänä vain muistot jäljellä, on menestysresepti tiedossa. Reseptin noudattaminen vaan vaatisi tekijöitä.

– Mä luulen, että se vaatii sinne taustajoukkoihin lisää ihmisiä ja taloudellisia panostuksia vähän enemmän, pohtii täksi kaudeksi Pieksämäelle palannut valmentaja Satu Natunen

– Me tehdään tätä vähän liiankin pienellä porukalla ja tervetullutta olisi saada lisävoimia. Toki meillä on iso joukko talkoolaisia, mutta se ydinporukkakin saisi olla isompi, toivoo Pieksämäki Volleyn puheenjohtaja Elina Heiskanen.

– Nyt taas tuntuu positiivisemmalta. Meillä on aika monien tahojen kanssa ollut palavereita ja sieltä on tullut hyviä kehitysideoita mistä saataisiin potkua toimintaan, toteaa Heiskanen.