Tutkija: Suomessa on hyvä kasvualusta fasismille

Fasismin tutkijan Oula Silvennoisen mielestä vaatimukset yhtenäisestä kansakunnasta ja yhteisöön kuulumattomien torjumisesta ovat puhdasta fasismia. Fasismia on Suomessa ollut itsenäisyyden alkuvuosista saakka, mutta sen merkitystä on Sivennoisen mielestä vähätelty nykyistä puolustusministeri Jussi Niinistöä (ps.) myöten.

Ylen aamu
Helsingin yliopiston dosentti Oula Silvennoinen kertoi aamu-tv:n haastattelussa mistä suomalainen fasismi on tehty.
Suomalainen fasismi on historian katvealue ja aiheen käsittely koetaan vaikeaksi. Helsingin yliopiston dosentti Oula Silvennoinen kertoi haastattelussa mistä suomalainen fasismi on tehty ja onko se edelleen voimissaan?

Dosentti Oula Silvennoinen määrittelee fasismin äärikansallismielisyydeksi, joka tavoittelee lujaa ja yhtenäistä kansakuntaa ja yhteisön sisäisten uhkien murskaamista vaikka väkivalloin. Silvennoinen, Marko Tikka ja Alpo Roselius ovat julkaisseet äskettäin teoksen Suomalaiset fasistit.

Tutkijoiden mukaan Suomi on aina ollut osa eurooppalaista fasismia ja meillä sitä ovat edustaneet lähinnä IKL ja Lapuan liike. Mutta fasismi ei kuollut sodan jälkeenkään, vaikka fasistisluontoiset järjestöt kiellettiin Pariisin rauhansopimuksessa.

Neuvostoliitto nimitti kaikkia poliittisia vastustajiaan fasisteiksi. Tämä on Silvennoisen mukaan vaikuttanut nykykäsityksiin fasismista.

– Se vaikeutti suomalaista keskustelua tavattomasti ja se näkyy tämän päivän reaktioissa, kun näitä asioista tulee puhe, Silvennoinen sanoi Aamu-TV:ssä.

Jussi Niinistö pitää Lapuan liikettä humoristisena hevosenleikkinä

Oula Silvennoisen mukaan Suomessa vähätellään fasistista menneisyyttä.

Esimerkiksi hän nostaa nykyisen puolustusministerin Jussi Niinistön kirjoittaman teoksen, jossa Niinistö piti kyydityksiä aseettomana sissisotana, jota perusteltiin suoralinjaisella, diplomatiasta piittaamattomalla talonpoikaisjärjellä ja jota höystettiin juurevalla kansanhuumorilla.

– Katson, että Niinistö tässä vähättelee ja puolustelee väkivaltaa politiikan keinona. Se on minusta huolestuttavaa ja tuomittavaa, Silvennoinen sanoo.

Fasismitutkija korostaa, että tällä hetkellä on paljon hyvää kasvualustaa fasismille.

– Sitä ovat kaikki sellaiset ajat, jolloin on erityisen voimakkaita tunteita siitä, että yhteinen kulttuuri tai elämäntapa on uhattuna ja että meidän pitää tehdä jotain tavallisuudesta poikkeavaa tuon uhan torjumiseksi. Se oli fasististen liikkeiden kasvualusta ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja se on sitä nyt, Silvennoinen anoo.

Pakolaiskriisi hyvää kasvualustaa fasismille

Silvennoisen mukaan sotien välisestä Euroopasta tuttuja, fasistien ylläpitämiä filosofisia teemoja vilahtelee taas keskusteluissa.

– Puhutaan jälleen siitä, että olemme uhan alla ja tarvitsemme orgaanista kansakuntaa tai kiinteämpää yhteisöä. Samalla puhutaan siitä, kuinka meidän on torjuttava ne, jotka katsotaan yhteisöön kuulumattomiksi.

– Tämä johtuu pakolaiskriisistä, joka lietsoo turvattomuuden tunnetta ja halua määritellä kuka on ja kuka ei ole suomalainen. Silvennoinen sanoo.

Silvennoisen mukaan Suomessa vaikuttavat nykyajan fasistit ovat osin älykköjä, fasismin klassisista teemoista innostuneita ajattelijoita sekä tavallisia suomalaisia