Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari vastustavat yhteisrintamana EU:n turvapaikkapolitiikkaa

Visegrád-ryhmä muodostettiin ajamaan entisten sosialistimaiden etuja yhdentyvässä Euroopassa. EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ne eivät sulata. Se on aiheena huipputapaamisessa maanantaina.

Ulkomaat
Viktor Orbán
Viktor OrbánFilip Singer / EPA

Visegrád-ryhmä, V4, muodostettiin vuonna 1991 kolmesta itäisen Keski-Euroopan maasta edistämään niiden asemaa yhdentyvässä Euroopassa. Jäsenmaiden määrä kasvoi neljään, kun Tšekkoslovakia hajosi Tšekiksi ja Slovakiaksi. Kaksi muuta jäsentä ovat Puola ja Unkari.

Näiden entisten sosialistimaiden tavoitteena oli lyödä etunsa yhteen integroituessaan muuhun Eurooppaan. Yhteistyöstä sovittiin niin talous- ja energiakysymyksissä kuin puolustuksessa.

Nimensä ryhmä otti unkarilaiselta Visegrádin kaupungilta, jossa jäsenmaiden johtajat pitivät ensimmäisen huippukokouksensa. Paikkaa ja nimeä tuskin valittiin vahingossa, vaan muistutukseksi Böömin, Puolan ja Unkarin johtajien 1330-luvulla pitämästä kokouksesta, jossa sovittiin uusista kauppareiteistä Euroopan markkinoille.

Koko nelikosta tuli EU:n jäseniä vuonna 2004, Slovakiasta viisi vuotta myöhemmin myös euromaa. Kaikki neljä ovat myös läntisen sotilasliiton Naton jäseniä.

Makedonialle rahaa raja-aitaan?

Viime vuosien suuri kiila Visegrád-maiden välillä ovat olleet Ukrainan kriisi ja Venäjän osuus siinä. Suurin jäsenmaa Puola suhtautuu voimakkaan kriittisesti Venäjään.

Pitkälti juuri Venäjän vuoksi Puola käyttää sotilasmenoihin kaksin verroin suuremman prosenttiosuuden bruttokansantuotteestaan kuin muut kolme maata. Puola myös rahoittaa valtaosan V4:n sotilasmenoista.

Muut maat ovat Venäjän suhteen varsin vaitonaisia – tai suopeita, kuten täyskäännöksen Venäjän-politiikassaan tehnyt Unkarin pääministeri Viktor Orbán.

Euroopan turvapaikanhakijakriisistä V4:ssä sen sijaan vallitsee yksimielisyys. Saksan liittokansleri Angela Merkelin johtamaa avointa politiikkaa vastustetaan jyrkästi ja konkreettisesti. Maanantain huipputapaamisen, johon osallistuvat myös Bulgaria ja Makedonia, odotetaan olevan valmis kustantamaan raja-aidan Makedonian Kreikan-vastaiselle rajalle.

Ministereillä kovat puheet

Maahanmuuttajavastaisten puolueiden suosio on turvapaikanhakijakriisin aikana noussut Euroopan vapaamielisinäkin pidetyissä maissa, muun muassa Ruotsissa. Saksassakin äärioikeistopuolue AfD on kasvattanut suosionsa kyselyissä toiselle kymmenelle prosentille. Kansalaisten kannanotot ovat värikkäitä, jopa räikeitä, mutta V4-maissa milteipä kovimmat sanankäänteet on kuultu ministereiltä.

Unkarin ja Puolan hallitukset ovat käyttäneet pelokasta ilmapiiriä hyväkseen ja kiristäneet politiikkaansa myös muissa kysymyksissä. Puola lähti viime syksyn vaalien jälkeen rivakasti samoille linjoille kuin Unkari jo vuosikymmenen alussa: perustuslakituomioistuimen ja tiedonvälityksen vapauteen on puututtu uusilla laeilla.

EU:n komissio on niiden vuoksi käynnistänyt mekanismin, jossa tutkitaan, noudattaako Puola enää EU:n perusperiaatteita.

Turvapaikkakiista voi näkyä budjettineuvotteluissa

Mielipidekyselyjen perusteella EU-jäsenyyden kannatus on pudonnut kaikissa Visegrád-maissa. Odotukset jäsenyyden vaikutuksista omaan arkeen näyttävät olleen liian suuret, kertovat kyselyt.

Ferenc Gyurcsán, Unkarin vasemmistopääministeri vuosilta 2004–2009, sanoo unkarilaisten odottaneen, että elintaso olisi tähän mennessä noussut samanlaiseksi kuin itävaltalaisilla tai briteillä.

Haave voi lykkääntyä yhä kauemmaksi Visegrád-ryhmän turvapaikkapolitiikan vuoksi. Ryhmän jäsenmaat ovat edelleen selvästi EU:n nettosaajia. Suurin nettomaksaja Saksa on vihjannut, että niiltä, jotka eivät ole valmiit jakamaan yhteistä taakkaa, uhkaa yhteinen rahakin mennä aiempaa tiukemmalle.