1. yle.fi
  2. Uutiset

Itsehallinto tulee, Etelä-Karjala on valmis

Päällekkäiset valtion aluehallinto, maakuntahallinto ja kuntayhtymät laitetaan yhteen maakuntahallintoon, jota kutsutaan itsehallinnoksi. Mitä se merkitsee ja mikä muuttuu? Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen ja Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen vastaavat.

kuntayhtymät
Pertti Lintunen ja Matti Viialainen

Suomi oli ennen jaettu lääneihin. 20 vuotta sitten läänit lakkautettiin ja tilalle perustettiin uudenlainen väliportaanhallinto: ministeriövetoiset Avit eli Aluehallintovirastot, TE-toimistot ja Ely-keskukset sekä erilaisia pienempiä hallinto-organisaatioita, kuten riista- ja metsäkeskukset.

Aluehallintouudistuksessa ne ja noin 150 kuntayhtymää on tarkoitus lakkauttaa. Suurin osa virastojen ja kuntayhtymien tehtävistä siirretään uusille itsehallintoalueille, joiden rajat menevät jotakuinkin yhteen sote-piirien rajojen kanssa.

Itsehallintoalueet huolehtivat sosiaali- ja terveys­pal­veluista, pelastustoimesta, maakuntaliittojen tehtävistä sekä elinkeino-, liikenne ja ympä­ris­tö­kes­kusten alueellisen kehittämisen tehtävistä.

Etelä-Karjalan maakunnalla on vahvat lähtökohdat itsehallintoalueeksi. Maakunnassa toimii yhteinen sosiaali- ja terveyspiiri, pelastustoimi, ammattillinen koulutus sekä maakunnan suunnittelu ja edunvalvonta eli maakuntaliitto.

Mitä itsehallintouudistus käytännössä tarkoittaa, maakuntajohtaja Matti Viialainen?

– Sitä, että alueilla päätetään itse omista asiosta, suoraan kansan valitsemien edustajien toimesta. Päällekkäiset hallinnon tasot, valtion aluehallinto, maakuntahallinto ja kuntayhtymät laitetaan yhteen maakuntahallintoon, jonka ylimpänä päättävänä elimenä on maakuntavaltuusto.

Tuleeko tästä samanlainen väliportaanhallinto kuin 20 vuotta sitten lakkautettu läänijako?

– Eräällä tavalla tulee. Huomattava ero on kuitenkin siinä, että asukkaat voivat tähän valita itse omat päättäjänsä ja kunnan hallintoa vastaava itsehallinto toteutuu myös maakuntatasolla.

Mitkä palvelut siirtyvät maakuntahallinnon hoidettaviksi?

– Meillä maaseutu- ja ympäristöhallinto. Etelä-Karjalassa toimii jo yhteinen sosiaali- ja terveyspiiri, pelastustoimi, ammattillinen koulutus sekä maakunnan suunnittelu ja edunvalvonta.

– Ely-keskukset sulautetaan maakuntamalliin, joten siinä mielessä Etelä-Karjala on saamapuolella.

Mihin kuntia sitten enää tarvitaan, Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen?

– Jos katsotaan sitä resurssipohjaa, mikä kuntiin jää, niin se on aika kapea. Veikkaan, että 2020-luvulla nähdään, miten kuntien käy.

– Kunnille jää peruskoulutus, lukiokoulutus, kaavoitus, tekninen toimi, kulttuuri- ja nuorisotyössä. Elinvoiman ylläpitäminen ja elinkeinopolitiikka jäävät kuntien tehtäviksi. Ja sitten tämä työllisyyden hoito, joka siirtyy tuolta väliportaasta.

Miten palvelujen rahoittaminen muuttuu, Matti Viialainen?

– Se läpilaskutus, joka tavallaan nyt on tullut, poistuu. Kunnat ovat itse keränneet veroja ja lähettäneet sitten samat rahat kuntayhtymiin – kuten meillä täällä vaikkapa Eksoteen. Jatkossa se verotulo ohjataan sille taholle, missä se palvelukin syntyy.

Miten yksillä veroilla sitten pärjätään, Pertti Lintunen?

– Se tässä vaarana onkin, että verotus kiristyy ikään kuin huomaamatta. Kuntien on reagoitava ajoissa.

– Me ollaan Imatralla laskettu, että Eksotelle siirtyvän sote-potin laskennallinen osuus 20 prosenttiyksikön kuntaverosta on 12 prosenttiyksikköä. Vuonna 2019 veroprosentti pitää olla kahdeksan tai jopa alle.

Tuleeko itsehallintoalueelle verotusoikeus, Matti Viialainen?

– Kyllä se varmaan siirtymäkauden jälkeen on parasta, että kukin alue tulee toimeen sillä veropohjalla, mikä siellä on.

Lue seuraavaksi