Twitter voi antaa viranomaisille oleellista tietoa onnettomuudesta – uutta työkalua testattiin ensimmäistä kertaa Suomessa

Kuopiossa järjestetyssä kriisi- ja suuronnettomuusharjoituksessa testattiin ensimmäistä kertaa, miten sosiaalisen median viestit voisivat olla apuna suuronnettomuuksien pelastustöissä. Tulevaisuudessa esimerkiksi Twitter saattaa olla apuna eksyneen etsimisessä.

Kotimaa
Twitter-viesti tietokoneen ruudulla.
Toni Pitkänen / Yle

Pelastustoiminnanjohtaja selaa tietokoneelleen saapuvia viestejä. Twitterissä leviää tietoa Pohjois-Karjalassa liikkuvasta myrskystä, joka on kaatanut jo runsaasti puita ja aiheuttanut laajoja sähkökatkoja. Tietokoneen ohjelmisto on poiminut myrskyyn liittyviä viestejä sosiaalisesta mediasta, analysoinut ne ja näyttää nyt pelastustoiminnanjohtajalle tärkeimmät ja kriittisimmät viestit.

Suuronnettomuuksien ja muiden pelastustehtävien organisointi saattaa tulevaisuudessa kuulostaa tältä. Sosiaalisen median hyödyntämistä pelastustoiminnassa tutkitaan parhaillaan Pohjois-Savon pelastusopistolla Kuopiossa ja sitä testattiin käytännössä alkuviikosta kriisi- ja suuronnettomuusharjoitus KriSussa.

– Tarkoituksena on selvittää, miten uutta mediaa voidaan hyödyntää kaksisuuntaisessa viestinnässä eli miten kansalaisten lähettämistä viesteistä saadaan tietoa onnettomuudesta. Usein tieto saattaa levitä Twitterissä ennen kuin se on tiedossa pelastuslaitoksella, kertoo tutkija Laura Hokkanen.

Usein tieto saattaa levitä Twitterissä ennen kuin se on tiedossa pelastuslaitoksella.

Laura Hokkanen

Suurharjoituksessa myrskyn keskelle jääneet ihmiset olivat todellisuudessa pelastuslaitoksen 2. kerroksessa olevia informaatioteknologian opiskelijoita. Heidän tehtävänään oli twiitata, lähettää kuvia ja videoita oletetun myrskyn keskeltä. Hankkeessa testattiin samalla, miten Twitteriä voidaan käyttää apuna luotettavasti. Järjestelmä tunnistaa esimerkiksi kuvat, jotka on haettu suoraan internetin hakukoneilla.

– Työkaluissa on mukana myös paikkatieto, eli jos samasta paikasta tulee useita samantyylisiä päivityksiä, todennäköisimmin jotain on tapahtunut.

Myös metsään eksynyt voidaan paikallistaa nopeasti paikkatiedon avulla. Tätä testataan todellisissa olosuhteissa tiistaina Kuopiossa.

Nyt testissä oleva työkalu poimii tietyillä avainsanoilla viestejä ja tekee automaattisesti tiivistelmää tapahtuneesta. Avainsanoina tai hashtageina voivat olla esimerkiksi "tulipalo" ja "onnettomuus". Jos Twitter-virrasta löytyy jotain oleellista ja kiireellistä tietoa, viranomaisella on mahdollisuus ottaa yhteyttä twiittaajaan suoraan järjestelmän kautta.

Tietotulvaa on mahdotonta selata manuaalisesti

Twitter-viestejä analysoituna.
Työkalu analysoi Twitter-viestejä ja ilmoittaa väreillä, mitkä viestit vaativat mahdollisesti reagointia. Pelastustoiminnanjohtaja seuraa viestejä ja reagoi niihin tarpeen mukaan.Toni Pitkänen / Yle

Sosiaalisen median työkalujen tarkoituksena ei ole korvata esimerkiksi puhelinyhteyttä, mutta ne voivat olla pelastuslaitoksen tai poliisin apuna tiedon hankinnassa. Sosiaalinen media voi antaa tärkeää tietoa, jos puhelinlinjat ovat rikki, mutta internet toimii.

Viranomaiset voivat seurata tälläkin hetkellä sosiaalisessa mediassa liikkuvia viestejä manuaalisesti, mutta varsinkin suurissa onnettomuuksissa tietotulva on usein niin suurta, etteivät resurssit riitä viestien selailuun.

– Julkisissa organisaatioissa yleinen ongelma on se, että ei ole tarpeeksi aikaa käydä läpi sosiaalisen median tietotulvaa. Yritämme kehittää työkaluja, jotka helpottavat tätä työtä. Tottakai mukana pitää olla yhä ihminen, joka sitten käy läpi analysoituja viestejä, kertoo yksi työkalun kehittäjistä, italialainen Fabio Ruini Zanasi & Partners -yrityksestä.

Yleinen ongelma on se, että ei ole tarpeeksi aikaa käydä läpi sosiaalisen median tietotulvaa.

Fabio Ruini

Aivan 100-prosenttisen valmis järjestelmä ei vielä ole. Kokonaisuus muodostuu usean teknologiayrityksen kehittämistä työkaluista, joista kootaan yhteinen käyttöliittymä. Hanke on kansainvälinen ja työkaluja kokeillaan pian myös Britanniassa ja Turkissa. Käyttäjäkokemusten jälkeen niitä kehitetään yhä paremmiksi.

– Tutkimme paitsi tekniikan toimivuutta myös sen hyödyllisyyttä. Lisäävätkö tällaiset välineet pelastustoimelle kykyä tehdä päätöksiä kriisitilanteessa vai tuleeko informaatiota niin paljon, että se vain lamaannuttaa tilannetta. Tämä vaatii viranomaisilta myös monilukutaitoa. Pohdimme myös sitä, kenelle sosiaalisen median seuraaminen pelastustyössä kuuluu, kertoo tutkija Laura Hokkanen.

Tällä hetkellä vasta noin kolmanneksella Suomen 22 pelastuslaitoksella on oma Twitter-tili. Sosiaalista mediaa käytetään lähinnä ennaltaehkäisevään ja ohjeistavan tiedon levittämiseen. Nyt testissä oleva järjestelmä ei automaattisesti tule käyttöön mihinkään, mutta tutkijat toivovat, että viranomaiset päättäisivät ottaa sen käyttöön jossain vaiheessa.

– Olen varma, että tämä on tulevaisuuden työkalu. Ei sosiaalinen media korvaa mitään, mutta se tulee muiden viestimien rinnalle. Käyttäjämäärä on niin suuri ja se tieto, mitä kansalaiset tuottavat, olisi todella hyödyllistä pelastustyössä.