Työterveyslaitos kannustaa sairauspoissaolojen omailmoituksiin: "Luottamukseen vastataan luottamuksella"

Työterveyslaitos kannustaa työpaikkoja siirtymään nykyistä laajemmin omailmoituskäytäntöön työntekijän sairastuttua. Muutos vapauttaisi terveydenhuollon ammattilaisia varsinaiseen hoitotyöhön, kun rutiiniluontoisten sairauslomatodistusten kirjoittaminen flunssaa poteville työntekijöille vähenisi. Tuore tutkimus vahvistaa, että työntekijät ovat luottamuksen arvoisia.

Kotimaa
Mies niistää nenäliinaan.
Arja Lento / Yle

Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella, ilman lääkärintodistusta eli niin sanottu omailmoituskäytäntö kannattaa ottaa työpaikoilla käyttöön, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus.

Tulosten mukaan omailmoitus ei lisännyt sairauspoissaolojen määrää, vaan niiden määrä säilyi omailmoituksen käyttöönoton jälkeen keskimäärin ennallaan.

Tutkimukseen osallistui kuusi organisaatiota teollisuudesta, palvelualalta ja kunta-alalta. Sekä työnantajat että työntekijät olivat tyytyväisiä omailmoituskäytäntöön.

Työterveyslaitoksen arvion mukaan sairauslomatodistusten haku vain hallinnollisista syistä tuhlaa terveydenhuollon niukkoja resursseja. Voimavarat halutaan kohdentaa niille henkilöille, jotka ovat hoidon tarpeessa lääketieteellisistä syistä.

Omailmoitus kasvatti luottamuksen ilmapiiriä

Tutkimuksen mukaan omailmoituksen koettiin rakentavan luottamusta työpaikoilla. Yhteydenpito alaisten ja esimiesten välillä teki puheeksi ottamisen vaivattomammaksi muissakin työkykyasioissa, totesivat monet tutkimuksessa haastatellut esimiehet.

Onnistuneessa omailmoituskäytännössä nousee luottamus keskeiseen rooliin. Kun ihmisiin luotetaan, he vastaavat luottamuksella. Jos esimies tuntee alaisensa hyvin, luottamus on helppo saavuttaa.

Sen sijaan luottamuspulaa voidaan kokea työpaikoilla, joilla lähiesimiesten alaisten määrä ja vaihtuvuus on suuri. Tällöin omailmoituksen käyttö on haasteellisempaa, todetaan Työterveyslaitokselta.

Resursseja säästyi, poissaolot lyhenivät

Työterveyslaitoksen johtavan ylilääkärin Kari-Pekka Martimon mukaan suurin este omailmoituksen laajempaan käyttöönottoon on työnantajien pelko, että sitä käytetään väärin. Kokemukset ovat kuitenkin hyviä.

Tutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa lyhyitä 1─3 päivän poissaoloja oli keskimäärin kaksi päivää henkeä kohti vuodessa. Omailmoitus lyhensi poissaolojen kestoa, mutta lisäsi sen verran lyhyiden poissaolojen määrää, että kokonaiskesto pysyi ennallaan vajaassa kahdessa päivässä.

Käynnit terveydenhuollossa vähenivät jopa 20─40 prosenttia ja säästivät resursseja muuhun toimintaan. Työterveyshuollolle jäi aikaa keskittyä ennaltaehkäisevään toimintaan.

Omailmoitusmenettelyyn siirtymisestä huolimatta työntekijä sai käydä lääkärin vastaanotolla, mikäli koki tarvitsevansa hoitoa. Pelkän todistuksen takia ei kuitenkaan kannata lääkärille mennä.

Tutkituillle organisaatioille oli yhteistä, että parin päivän välein työntekijä oli yhteydessä esimiehen kanssa, jolloin yhdessä arvioitiin työhönpaluun mahdollisuuksia. Montaa sairauspäivää ei voinut ilmoittaa etukäteen.

Pelisäännöt yhteisiä, eikä pärstäkertoimen mukaan

Omailmoitusmenettelyä käyttöön otettaessa on olennaista määritellä selkeät pelisäännöt. Vaatimuksia ei siis tule vaihdella pärstäkertoimen mukaan.

– On hyvä ennalta miettiä miten toimitaan, jos joku on toistuvasti pois lääkärintodistuksella tai omalla ilmoituksella. Miten tuetaan työntekijän työkyvyn palautumista, pohtii Martimo.

Työntekijöitä saattaa arveluttaa myös joutuuko työntekijä sairastumisilmoituksen yhteydessä kertomaan työnantajalle sairauksiensa luonteesta enemmänkin kuin yksityisyyttään suojellakseen haluaisi.

– Normaalia vuorovaikutusta on, että työntekijä jollain tavalla kertoo voinnistaan, mutta hänellä ei ole velvollisuutta kertoa tarkemmin sairaustasolla. Sen ei pitäisi esimiestä kiinnostaakaan, toteaa Martimo.

Esimiehen vastuu rajoittuu siihen, että sairastumisilmoitus tehdään työpaikan sääntöjen mukaisesti. Esimies ei ole vastuussa, jos työntekijän kunto huononee siksi, ettei hän ole käynyt lääkärissä arvioimassa hoidon tarvetta.

– Hoitoonhakeutumispäätöksen tekee aina työntekijä itse, muistuttaa Martimo.