Tutkija: Euroskeptisyys ja muukalaiskammo yhdistävät Itä-Eurooppaa, Venäjä-suhde erottaa

Itä-Euroopan niin kutsuttuja Visegrad-maita (Puolaa, Slovakiaa, Tšekkiä ja Unkaria) yhdistää tällä hetkellä populistinen, EU-kriittinen ja muukalaiskammoinen politiikka. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik arvioi, että suhde Venäjään sen sijaan on maita erottava tekijä.

Ylen aamu
Tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutista
Visegrad-maat eli Puola, Tshekki, Slovakia ja Unkari vetävät omaa linjaa EU:n pakolaispolitiikassa. Ne eivät halua ottaa turvapaikanhakijoita. Maita erottaa suhtautuminen Venäjää, kertoo tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutista.

Tiukan kielteinen maahanmuuttolinja kävi hyvin ilmi maanantaisessa Visegrad-maiden kokouksessa Prahassa. Neljän maan johtajat lupasivat tukea Balkanin maita näiden rajavalvonnassa, jotta maiden läpi kulkevien turvapaikanhakijoiden määrää voitaisiin rajoittaa. Myös Bulgarian ja Makedonian edustajat olivat läsnä tapaamisessa.

Ennen kokousta Tšekin pääministeri Bohuslav Sobotka väläytteli mahdollisuutta, että Balkanin valtioita autettaisiin sulkemaan Kreikan-rajansa, turvapaikanhakijoiden läpikulun estämiseksi.

Kokouksessa ei kuitenkaan syntynyt päätöstä rajan sulkemisesta.

– Tässä asiassa ei nyt ainakaan tällä hetkellä olla etenemässä, eli siinä mielessä tulos ei ollut ihan niin riitaisa Brysselin ja Berliinin suuntaan kuin mitä saatettiin pelätä. Visegrad-maat korostivat sitä, että EU:n kautta ja yhteistyössä pitää hakea ratkaisuja pakolaiskriisiin, sanoi aamu-tv:n haastattelema vanhempi tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutista.

Eroja Venäjä-politiikassa

Unkarin pääministeri Viktor Orbán ilmoitti eilen matkustavansa keskiviikkona Moskovaan tapaamaan presidentti Vladimir Putinia. Neuvotteluissa käsitellään kahdenvälisiä suhteita: taloutta, energiayhteistyötä ja korkean teknologian hankkeita.

Suhtautuminen Venäjään on esimerkiksi Puolassa tyystin toisenlainen. Seikka jakaa vahvasti Visegrad-maita.

Britannian mahdollinen ero EU:sta huolettaa

Visegrad-maat suhtautuvat sen sijaan kaikki unioniin kriittisesti, ja Britannia koetaan siinä mielessä aatteellisesti läheiseksi. Sen mahdollinen ero unionista olisi maiden kannalta ikävä muutos.

– Britannian näkemys Euroopan unionista vastaa aika hyvin näiden maiden johtajien tämänhetkisiä tavoitteita. Eli ollaan haluttomia syventämään integraatiota, ja yleisasenne EU:n suuntaan on melko skeptinen. Korostetaan kansallista suvereenisuutta, ja nähdään EU pikemminkin vapaakaupan ja taloudellisen yhteistyön välineenä, kuvailee Raik.

Toisaalta Britannian halu leikata Itä-Euroopasta tulleiden siirtolaisten tukia on vaikea kysymys varsinkin Puolalle.

– Puolalaiset ovat valtavan iso ryhmä Britanniassa. Puola ei ole halukas hyväksymään sitä, että näiden ihmisten etuja karsirtaan. Eilisessä kokouksessa esitettiin sellainen kanta, että jos tälle tielle lähdetään, etuuksien karsiminen ei saisi koskea Britanniassa jo olevia ihmisiä, vaan ainoastaan niitä, jotka sinne menevät tämän päätöksen jälkeen.