Keski-Suomen käräjäoikeuden laamanni Tapani Koppinen ei ota kantaa maneesiturmaan taikka vauvojen vaihtumiseen, mutta sanoo, että käsittelyajat ovat tapauskohtaisia. Mitä pidempään juttu on viipynyt esitutkinnassa tai syyteharkinnassa, sitä pikaisemmin se yritetään saada käräjäoikeudessa käsittelyyn.
Koppisen mukaan etenkin rikosasioissa seurataan kokonaiskäsittelyaikaa. Kokonaisuuteen kuuluu poliisin esitutkinta, syyttäjän syyteharkintaan menevä aika ja oikeuskäsittelyyn käytetty aika.
Rikosasioissa käräjille vuodessa
Esitutkinnassa voi olla isompia kokonaisuuksia, joiden tutkimiseen menee aikaa ja syyteharkintakin vie oman aikansa. Nyrkkisääntönä Keski-Suomen käräjäoikeudessa on, että rikosasioissa ei saisi kulua vuotta enempää. Siihen pyritään kaikin tavoin, sanoo Koppinen.
Keski-Suomen käräjäoikeudessa keskimääräiset käsittelyajat kestävät valtakunnallisen vertailun.
Ratkaistut rikosasiat vuonna 2015 veivät keskimäärin 3,7 kk, kun valtakunnallisesti ne veivät neljä kuukautta. Laajat riita-asiat viipyivät käräjillä Keski-Suomessa keskimäärin 6,2 kuukautta, kun koko maan keskiarvo oli 9,3 kk.
Mitä nopeammin, sen parempi
Koppisen mukaan olisi kohtuullista, mitä nopeammin asiat saadaan käsiteltyä. Nopean käsittelyn puolesta puhuu monikin asia: ihmisten kannalta olisi tärkeää saada asiat pois päiväjärjestyksestä jotta elämä voisi jatkua.
– Ja jokainen ymmärtää, miten hankalaa on joutua käräjäoikeuteen todistamaan kovin vanhoista asioista, sanoo Koppinen.
Avuksi oikeudenkäynnin keventäminen
Käräjäoikeuden prosesseihin haetaan tehoa useilla erilaisilla keinoilla. Juuri nyt on lausunnolla oikeusministeriön työryhmän mietintö, jossa pohditaan oikeudenkäyntien keventämistä. Yksi keino olisi videon välityksellä tapahtuva kuuleminen.
Keski-Suomen käräjäoikeuden laamannia Tapani Koppista haastatteli Minna Matintupa.