Migreeni iskee eri syistä: "Säkästä kiinni, mitkä geenit on onnistunut perimään"

Tietokoneruudun tuijottaminen, huono asento, auringonvalo tai stressi voivat laukaista migreenin. Oireiden taustalta löytyy usein hyvin erilaisia syitä. Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Matleena Helojoki kertoo, että lopputulos on pitkälti geeneistä kiinni.

Kotimaa
nainen allapäin kädet kasvoillaan
Yle

Sininen valo aiheuttaa monelle päänsärkyä. Työpäivä tietokoneen äärellä voi olla migreenistä kärsivälle tuskallista. Jos päätetyötä on mahdoton vältellä, kannattaa ainakin työasentoon kiinnittää huomiota.

– Moni istuu huonossa asennossa tietokoneen ääressä. Pitäisi istua ryhti suorassa ja kaula hyvässä asennossa. Jos pää painuu liikaa eteenpäin, voi tulla niskajännityksiä ja ne taas laukaisevat migreeniä, toteaa Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Matleena Helojoki.

Hänen mukaansa sinisen valon ja huonon asennon yhdistelmä tulee esiin usein myös kotioloissa.

– Älylaitteita käytetään sängyssä todella huonoissa asennoissa. Sininen valo häiritsee myös unta, joten laitteet pitäisi sammuttaa hyvissä ajoin.

Migreeni yleistynyt selvästi

Migreeni on yleistynyt Matleena Helojoen käsityksen mukaan selvästi. Hän uskoo sen johtuvan osittain sinisen valon lisääntymisestä arjessa. Toisaalta, migreenin diagnostiikkakin on parantunut.

– Sanotaan, että 15 prosenttia naisista ja 5 prosenttia miehistä sairastaa nykyään migreeniä. Se on aikuisiän tavallisin neurologinen sairaus.

Taustalla ei ole vain yksi sairaus

Stressi on yksi merkittävistä migreeniin vaikuttavista tekijöistä. Toisaalta jatkuva stressi ylläpitää migreeniä, toisaalta stressin laukeaminen voi tuoda migreenin oireet esiin.

– Kuulostaa monimutkaiselta, kun puhutaan hormoneista, stressistä, sinisestä valosta, unettomuudesta, ruuasta ja niin monista laukaisevista tekijöistä. Se johtuu siitä, että taustalla ei ole vain yksi sairaus, Matleena Helojoki kertoo.

Migreenin taustalta tunnetaan tällä hetkellä yli 40 geenipaikkaa.

– Vaikka lopputulos on samanlainen, ovat siihen vaikuttavat mekanismit erilaisia. On säkästä kiinni, mitkä geenit on onnistunut perimään.