Burundi kielsi moottoripyörät pääkaupungista

Moottoripyöräilijöitä epäillään kranaattihyökkäyksistä Bujumburassa. Burundissa on aiemmin kielletty ryhmälenkkeily valtionvastaisen toiminnan suunnittelun pelossa.

Ulkomaat
Poliisi partioi Bujumburan kaduilla heinäkuussa 2015.
Moottoripyörät eivät enää kuuluu Bujumburan katukuvaan. Kuvassa poliisi partioi Burundin pääkaupungin kaduilla heinäkuussa 2015.Will Swanson / EPA

Burundin pääkaupungin Bujumburan keskustassa ei enää saa ajaa moottoripyörällä. Kaupungin pormestarin mukaan pääkaupungissa suositut kulkuneuvot kiellettiin kranaattihyökkäysten takia.

Bujumburaa on viime päivinä ravistellut kranaattihyökkäysten sarja. Hyökkäyksistä epäillään pormestari Freddy Mbonimpan mukaan moottoripyörillä liikkuvia kapinallisia.

Hyökkäyksissä on kuollut ainakin yksi ja useita ihmisiä on haavoittunut. Lääkärit ilman rajoja -järjestön Burundissa työskentelevien lääkäreiden mukaan yli 60 ihmistä on viime päivinä hakeutunut hoitoon kranaattiräjähdysten takia.

Kranaattihyökkäykset ovat tätä nykyä Bujumburassa arkipäivää. Tekijöistä ei kuitenkaan ole selvää kuvaa – uutistoimisto AFP:n mukaan maan turvallisuusjoukot, kapinalliset ja oppositio syyttävät kaikki toisiaan hyökkäyksistä.

Ryhmässä lenkkeily kiellettiin kaksi vuotta sitten

Burundin nykyiset väkivaltaisuudet alkoivat, kun maan presidentti Pierre Nkurunziza viime huhtikuussa ilmoitti pyrkivänsä kolmannelle valtakaudelle. Maan perustuslaki sallii kuitenkin vain kaksi peräkkäistä kautta.

Nkurunziza voitti heinäkuussa järjestetyt vaalit, minkä jälkeen väkivalta on kiihtynyt Burundissa.

Burundi on aiemminkin yrittänyt hillitä oppositiota ja kapinallisia rajoittamalla liikkumista. Vuonna 2014 BBC raportoi (siirryt toiseen palveluun), että presidentti Nkurunziza kielsi Burundissa ryhmälenkkeilyn. Nkurunzizan mukaan ihmiset saattavat yhdessä lenkkeillessään suunnitella valtionvastaista toimintaa.

Levottomuudet kiihtymässä

YK arvioi, että ainakin 440 ihmistä on kuollut Burundissa huhtikuusta lähtien ja yli 230 000 ihmistä on paennut väkivaltaisuuksia.

Heinäkuun presidentinvaalien jälkeen maassa on muun muassa tehty useita sekä hutujen että tutsien poliittisia murhia. Nykyinen presidentti Pierre Nkurunziza kuuluu maan hutuenemmistöön.

Levottomuuksien pelätään muuttuvan etniseksi konfliktiksi hutujen ja tutsivähemmistön välillä. YK on varoittanut Burundin olevan sisällissodan partaalla.

Lähteet: AFP