Kulttuurikritiikki katoamassa medioista – ”Ollaan vastuussa osakkeenomistajille eikä lukijoille”

Taiteilijat ja kulttuuritoimijat ovat huolestuneet kritiikin tilasta mediassa. Kirja-, teatteri- ja taidearviointeja on liian vähän eikä laatukaan ole paras mahdollinen. Keski-Suomen kulttuuriväki kuvaa kritiikin tilaa huonoksi ja ryhtyi vastaiskuun. Kevään aikana järjestetään neljä paneelikeskustelua kritiikin tilasta.

media
Päätoimittaja Pekka Mervola sekä kriitikot Siskotuulikki Toijonen ja Otso Kantokorpi avasivat keskustelusarjan kritiikin tilasta.
Päätoimittaja Pekka Mervola sekä kriitikot Siskotuulikki Toijonen ja Otso Kantokorpi avasivat keskustelusarjan kritiikin tilasta.Simo Pitkänen / Yle

Polemiikkia taidekritiikistä –sarjan avauskeskusteluun osallistunut vapaa taidekriitikko Otso Kantokorpi Helsingistä luonnehtii kritiikin tilaa Suomessa heikoksi.

Mitkä asiat ovat tärkeitä ja mielekkäitä rahan ja urheilun lisäksi?

Otso Kantokorpi

– Meitä ammattilaisia, jotka siitä elantonsa saa, on joka vuosi vähemmän ja vähemmän. Perussyy on lehdistön muutoksessa. Meillä on isoja konserneja, joissa journalismi karkaa jonnekin näkymättömiin, koska ollaan vastuussa osakkeenomistajille eikä lukijoille, kuten minä journalistina ajattelen, tilittää Kantokorpi ja korostaa, että kritiikillä pidetään kansakunnan sivistysarvoja yllä.

– Kritiikki pitää yllä keskusteluja, jotka liittyvät siihen, keitä me olemme. Mitkä asiat ovat tärkeitä ja mielekkäitä rahan ja urheilun lisäksi.

Taiteen edistämiskeskus järjesti ensimmäisen paneelikeskustelun Jyväskylän kaupunginteatterissa tiistaina. Jatkoa seuraa pitkin kevättä ja sarjan päätöskeskustelu käydään Jyväskylän Kesän yhteydessä heinäkuussa. Siihen ovat lupautuneet kriitikko Aleksis Salusjärvi, filosofi Tuomas Nevanlinna ja kulttuurijournalismista väitellyt Maarit Jaakkola.

Kritiikki nostaa taiteilijan näkyviin

Otso Kantokorven lisäksi avauspaneelissa keskustelivat Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola ja kriitikko Siskotuulikki Toijonen. Heitä kommentoivat kirjailija Eeva Rohas ja kriitikko Hannu Castrén.

Teos syntyy vasta vastaanottotapahtumassa.

Eeva Rohas

Eeva Rohaksen mukaan kritiikki antaa kirjailijalle näkyvyyttä, vaikka sitä ei kirjoitetakaan suoraan kirjailijalle.

– Kritiikkien lukeminen on antanut minulle yhä vahvistuvan tunteen siitä, miten teos syntyy vasta vastaanottotapahtumassa. Kritiikki on tärkeää, koska se kontekstualisoi taidetta. Se kertoo, miksi ja millä tavalla teos on merkityksellinen tiettynä aikana ja rakentaa myös sen merkitystä tehdessään teosta näkyväksi, perustelee Rohas.

– Teoksen arvottaminen ei välttämättä ole kovin kiinnostavaa, paitsi jos se on tosi huikea ja nostaa karvat pystyyn. Minun täytyy osata ilmaista se ja parhaimmillaan minun täytyy kirjoittaa niin hyvin, että koen oman tekstini taiteen kaltaiseksi, Otso Kantokorpi määrittelee.

Klikkijournalismi ei suosi kritiikkiä

Aamulehden vastaava päätoimittaja Matti Apunen totesi Ylen haastattelussa jo huhtikuussa 2010, että vanhanmalliset kritiikit ovat vähentyneet eikä niille ole enää kysyntää. Apusen mukaan taiteilijalle kritiikillä on varmasti suuri merkitys, mutta lukija on kiinnostunut vain aiheen vetovoimasta. Ja lukijahan on kuningas.

Otso Kantokorven mukaan nykyinen klikkijournalismi on entisestään vähentänyt kulttuurikritiikkiä medioissa.

Paneelikekusteluja kritiikin tilasta järjestetään kaupunginteatterissa neljä kertaa keväällä.
Paneelikekusteluja kritiikin tilasta järjestetään kaupunginteatterissa neljä kertaa keväällä.Simo Pitkänen / Yle

– Olen kirjoittanut yhteen nettilehteenkin ja sain kenkää, kuten kaikki muutkin kollegat, koska klikkauksia ei tullut tarpeeksi. Tässä on tehty perinpohjainen virhe, koska ei tajuta, että klikkausten määrä ei välttämättä ole sama kuin klikkausten laatu, kritisoi Kantokorpi.

Kevään Polemiikkia taidekritiikistä -keskustelujen vetäjiksi pyydetään taidekentällä valtakunnallisesti vaikuttavia henkilöitä. Paneeleihin osallistuu kaksi tai kolme kriitikkoa tai oman taiteenalansa asiantuntijaa. Toukokuussa panelistiksi on tulossa muun muassa Teemu Mäki. Tapahtumissa järjestetään myös vartin mittainen taiteellinen esitys, joka liittyy keskusteltavaan aiheeseen.

Otso Kantokorpea ja Eeva Rohasta haastatteli Pauliina Tolvanen.