Sukututkimus saattaa päättyä kyseenalaiseen sukulaiseen – "Joidenkin suvusta ei saa löytyä mitään negatiivista"

Sukututkimukseen ei ole sopivaa laittaa sukulaisesta arkaluontoista tietoa, jota ei haluaisi itsestään kerrottavan. Näin neuvoo kokenut sukututkija. Monen suvun tutkinta on päättynyt epämiellyttävään totuuteen sukulaisesta.

Kotimaa
Vanhoja kirkonkirjoja hyllyssä.
Yle

Monen sukututkimus on päättänyt siihen, että suvusta löytyy musta lammas, tietää Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistyksen puheenjohtaja Lea Rinne.

– Jotkut lopettavat tutkimisen, kun heidän suvustaan löytyy mitään negatiivista.

Rinne myöntää, että häntäkin on aluksi hävettänyt, kun vastaan tuli Suomen meriekipaasin vartiovuorosta karannut ja vankilaan tuomittu sotilas. Sitten Rinne suhteutti tapauksen aikaan, 1800-luvun puoliväliin.

– Mietin, että silloin oltiin Venäjän vallan alla. Silloin oli kauheat olot ja simputusta.

Nyt Rinne pitää tapausta huvittavana piirteenä osana sukunsa historiaa.

Sukukirjat aiheuttavat riitoja

Rinne muistuttaa, että sukuasiat ovat hyvin herkkiä.

– Tiedän, että on tullut kauheita riitoja, kun jotkut ovat paljastaneet sukukirjoissa salaisuuksia. Esimerkiksi aviottomat lapset ovat monesti sellaisia, joita ei haluta mainittavan.

Rinteen mielestä hyvä sääntö on, ettei sukututkimukseen laittaisi sellaista arkaluontoista tietoa, mitä ei itsestä haluaisi kerrottavan.

Elossa olevilta henkilöiltä pitää aina saada lupa, mikäli heidät mainitaan sukututkimuksessa. Seurakunnat eivät anna alle sata vuotta vanhoja väestörekisteriarkistojaan omatoimiseen tutkimiseen

– Elossa olevien ihmisten isovanhempienkaan asioista ei kannattaisi kirjoittaa sukututkimukseen.