Parisuhde yhdenmukaistaa puolisojen vastustuskykyä flunssalle ja mahataudeille

Tutkija epäilee vauvojen kakkavaippoja yhdeksi syyksi vanhempien suolistobakteerien ja immuunipuolustuksen samankaltaistumiselle.

Ulkomaat
Pariskunta istuu penkillä veden äärellä.
Walter Bieri / EPA

Ihmisen immuunipuolustuksen solujen määrä ja niiden aktivoitumisen ärhäkkyys ovat yksilöllisiä, mutta yhteiselo toisen ihmisen kanssa vähentää eroja, kertoo tuore tutkimus.

Belgialais-brittiläiseen tutkimukseen osallistui 670 perustervettä ihmistä. Kokeiden alkaessa he olivat 2–68-vuotiaita. Heiltä otettiin verinäyte useita kertoja kolmen vuoden aikana.

Tutkijat totesivat, että ihmisen yksilöllinen immuunijärjestelmä on yllättävän vakaa. Flunssasta tai muusta tulehduksesta häiriinnyttyäänkin vastustuskyky palaa nopeasti omalle tasolleen.

Yhteinen elämäntyyli, yhteinen vastustuskyky

Yksi asia kuitenkin muuttaa yksilöllistä immuniteettijärjestelmää pysyvästi. Tutkija Adrian Liston belgialaisesta Leuvenin yliopistosta kertoo, että yhdessä elävillä ihmisillä erot tasaantuvat jopa 50 prosenttia.

– Se on erittäin suuri muutos. Suurinta vaikutus on yli 40-vuotiailla, Liston kertoo New Scientist (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.

Hän arvelee syyksi sen, että pariskuntien elämäntyyleillä on tapana lähentyä toisiaan. Jos toinen puolisoista ei esimerkiksi juo lainkaan alkoholia, myös toinen yleensä vähentää kulutustaan, Liston selventää.

Lapset välittävät bakteereja vanhemmalta toiselle

Muu mahdollinen selitys ovat yhteiset ympäristötekijät, muun muassa saasteet, joille molemmat puolisot altistuvat.

Äiti antaa suukon lapselle.
Henrietta Hassinen / Yle

Immuunipuolustukseen vaikuttavat myös suolistobakteerit. Niilläkin on havaittu taipumus yhdenmukaistua yhdessä asuvilla. Syyksi epäillään asuntojen pölyä tai mikrobeja – ja pikkulasten vanhemmilla vauvan vaipanvaihtoa.

– Mielikuva ei ehkä ole mukava, mutta suolistobakteerit siirtyvät helpoiten ulosteesta suuhun, Liston sanoo.

Lapset saavat bakteereja äideiltään jo ennen syntymäänsä ja myös imetyksen yhteydessä. Isälle nämä bakteerit voivat välittyä myös, kun hän suukottelee lastaan.

Ikä on iso tekijä

Tutkijat selvittivät useiden tekijöiden vaikutusta yksilölliseen immuunijärjestelmään. Tarkasteltavina olivat muun muassa ylipaino ja henkinen ahdistus.

Keskeiseksi heikentäjäksi osoittautui ikä, kertoo tutkimuksen toinen johtaja, Michelle Linterman brittiläisestä Babraham-instituutista.

Iän immuniteettia heikentävä vaikutus on luultavasti yksi syy siihen, miksi vanhukset ovat muita alttiimpia tulehdussairauksille ja miksi rokotteet tehoavat heihin muita heikommin, Linterman arvioi Britannia biotekniikan ja biologisen tutkimusneuvoston BBSRC (siirryt toiseen palveluun):n sivulla.

Tutkimus itsessään on julkaistu Nature Immunology (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.