1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Ei leikata, ei lainata – mistä rahat maahanmuuton kustannuksiin tulevat?

Hallituksella on mahdollisuus kattaa maahanmuuton kustannuksia budjettiteknisillä tempuilla. Jos turvapaikanhakijoiden määrä pysyy viime vuoden tasolla, muuttuu yhtälö "ei leikkauksia, ei lisälainaa, ei budjettikehyksen ulkopuolisia menoja" hyvin vaikeaksi.

Turvapaikanhakijoita Luonan vastaanottokeskuksen edustalla. Valtion budjetissa on varattu pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten toiminnan ylläpitämiseen tälle vuodelle 290 miljoonaa euroa. Kuva: Toni Määttä / Yle

Maahanmuuton kustannusten kasvu ei vaadi lisäleikkauksiia eikä lainan ottoa. Kukaan ei siis häviä mitään.

Budjettiraamin sisällä pysytään, eikä ongelmia tule.

Suurin piirtein näin pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (Kok.) ovat ilmoittaneeet. Mistä rahat sitten tulevat? Tippuvat taivaalta? Vai löytyykö valtiovarainministeriön kahvikassasta ylimääräisiä satoja miljoonia euroja?

Vuoden 2016 maahanmuuton kustannuksiin hallitus varautui jo viime syksynä, kun se teki 94 miljoonan euron suuruisen lisätalousarvion. Maahanmuuton kustannuksissa oli varauduttu aiemmin siihen, että Suomeen tulisi noin 15 000 turvapaikanhakijaa. Todellisuudessa hakijoita oli yli kaksinkertainen määrä.

Lisäbudjetin ja talousarvion sisällä olevan liikkumavaran ansiosta hallituksessa eteenkin kokoomuslaiset ja keskustalaiset uskovat, että ainakin vuoden 2016 osalta maahanmuuton kustannukset voidaan kattaa ilman lisälainaa tai -leikkauksia. Perussuomalaisissa ollaan epäileväisempiä.

Tälle vuodelle kustannukset ovat mitoitettu oletukselle, että Suomeen tulee enintään 15 000 turvapaikanhakijaa. Arvio perustuu sisäministeriön ja maahanmuuttoviraston näkemyksiin.

Kyse on kuitenkin ennusteesta, eikä kukaan pysty sanomaan, mitä todellisuudessa tapahtuu.

Pelivaraa löytyy budjetista

Mitä tapahtuu, jos turvapaikanhakijoita tulee odotettua enemmän? Joutuuko hallitus perumaan puheensa ja tekemään leikkauksia tai veronkorotuksia sittenkin?

Ei automaattisesti.  Valtion talousarviossa on pientä pelivaraa. Kehys sisältää eräänlaisen tippi- tai vippikassan, jota kutsutaan budjettikielessä _jakovaraksi _tai jakamattomaksi varaukseksi. Tällä tarkoitetaan kehykseen varattua rahasummaa, jota ei ole etukäteen päätettyä osoitettavaksi mihinkään tiettyyn menoon.

Vuonna 2016 budjetissa on jakovaraa 206 miljoonaa euroa. Eräänlaisena joululahjana hallitus on saanut käyttöönsä myös vuodelta 2015 käyttämättä jääneitä jakovaroja noin 200 miljoonaa euroa.

Hallituksella on siis käytössään 400 miljoonaa euroa rahaa, jota ei ole korvamerkittyä mihinkään tiettyyn kohteeseen. Tästä summasta hallitus voi irrottaa varoja maahanmuuton kustannusten kattamiseen.

Jakovara pienenee kuitenkin vaalikauden edetessä – vuonna 2017 jakovara on 47 miljoonaa euroa ja sen jälkeen 106 miljoonaa euroa. Jos turvapaikanhakijoiden määrä pysyy korkealla tasolla, ei kustannusten kattaminen onnistu pelkillä kehyksen sisäisillä siirroilla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sampo Terho on esittänyt, että maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia tulisi siirtää valtion menokehysten ulkopuolelle. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Lisäbudjetista apua?

Toinen mahdollinen rahoituksen lähde maahanmuuton kustannusten kattamiseen löytyy valtion lisäbudjetista. Lisäbudjetilla tai _lisätalousarviolla _tarkoitetaan alkuperäisen budjetin päälle tulevaa menolisäystä.

Hallitus voi kattaa maahanmuuton kustannuksia lisätalousarvioon varatuista rahoista. Jos näin toimitaan, ei hallituksen tarvitse puuttua jo ennalta sovittuihin menoihin ja ryhtyä lisäleikkauksiin.

Vuoden 2016 valtion budjettiin on tehty jo ennalta 300 miljoonan euron varaus lisäbudjettia varten. Käytännössä varauksella halutaan varautua yllättäviin menoihin. Suomenkin kokoisessa maassa sattuu ja tapahtuu asioita, joita ei voi ennakoida.  Viime vuosina valtio on tehnyt lisäbudjetteja esimerkiksi tukeakseen rakennemuutoksen runtelemia alueita, kuten Nokian alamäestä kärsinyttä Saloa.

Eduskunta voi joutua päättämään jo tänä keväänä esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen toiminnasta vastaavan, valtion omistaman Terrafamen pääomittamisesta. Eduskunta myönsi viime vuonna Terrafamelle 209 miljoonaa euroa pääomaa, mutta kuten Yle uutisoi keskiviikkona, kaivosyhtiön rahat ovat loppumassa.

Kukaan ei häviä – vai häviääkö?

Maahanmuuton tuomien yllättävien lisäkustannusten tarkkaa summaa ei tiedetä. VM on arvioinut, että pakolaisten auttaminen aiheuttaa valtiolle 600 miljoonan euron lisäkustannukset tämän vuoden aikana.

Hallituksella on todellakin mahdollisuus ainakin tämän vuoden aikana raapia rahat kustannusten kattamiseen leikkaamatta lisää tai ottamatta lainaa. Hallitukselle on tärkeää pysyä budjetti- tai menokehyksen sisällä.

Koko vaalikauden mittaisen menokehyksen sisällä on määritelty, kuinka paljon valtion menot voivat vuosittain enimmillään olla. Hallituspuoleet ovat sitoutuneet neljän miljardin euron säästöihin vaalikauden aikana.

Jos turvapaikanhakijoiden määrä pysyy kuitenkin korkealla tasolla, pelkkä kustannusten kattaminen jakovaraan ja lisäbudjettiin kajoamalla tuskin riittää. Jakovaraan ja lisäbudjettiin kajoaminen tarkoittaisi myös sitä, että hallituksella on vaikeuksia reagoida yllättäviin, uusiin menoihin. Jos yllättäviä rahareikiä ilmaantuu, joudutaan rakentamaan uutta lisäbudjettia tai keksimään muita keinoja menojen kattamiseksi.

Juttua varten on tehty useita taustahaastatteluita.