Äänekosken biotuotetehdas ottaa puusta kaiken irti – tavoitteena jätteetön tehdas

Äänekoskelle nouseva biotuotetehdas poikii ympärilleen uutta liiketoimintaa. Pontimena on sellun tuotannosta syntyvät sivuvirrat, jotka Metsä Group haluaa hyötykäyttöön. Noin puolet tehtaalle tulevasta puusta päätyy sivuvirtoihin, kuten lietteeksi ja kuorihakkeeksi.

Kotimaa
Äänekosken biotuotetehtaan rakennustyömaalla.
Isto Janhunen / Yle

Äänekosken tuleva biotuotetehdas nielee vuodessa yli kolme miljoonaa tonnia kuitupuuta. Sellua tehdas tuottaa yli miljoona tonnia eli iso osa tehtaalle saapuneesta puusta päätyy sivuvirtoihin. Nämä sivuvirrat halutaan hyötykäyttöön.

– Biotuotetehtaan suurimman volyymin tuote tulee olemaan puukuitusellu, ja lähtövaiheessa muiden biotuotteiden arvo tulee olemaan noin 20 prosenttia meidän myynnin arvosta eli euroissa noin 150 miljoonaa euroa vuodessa, sanoo Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä.

Tänä päivänä ollaan aika lähellä jo jätteetöntä tuotantoprosessia.

Ilkka Hämälä, toimitusjohtaja, Metsä Group

Uusien biotuotteiden valmistus on ollut keskeinen osa biotuotetehtaan suunnittelussa ja rakentamisessa. Selluntuotannossa syntyy erilaisia oheistuotteita, perinteisimpiä niistä ovat esimeriksi mäntyöljy, tärpätti ja bioenergia.

– Sellukuitu on niin hieno raaka-aine, että sen jalostaminen pidemmälle lähellä perustuotantolaitosta eri tuotteiksi, sieltä haemme lisää mahdollisuuksia. Komposiitti- ja tekstiilituotteet ovat yksi konkreettinen mahdollisuus, mutta muitankin tuotteita voi löytyä, Hämälä sanoo.

Kiloakaan jätettä

Puusta halutaan ottaa kaikki irti ja jokainen sivuvirta hyödyntää. Tavoitteena on pyörittää biotuotetehdasta, josta ei synny lainkaan jätettä.

– Tänä päivänä ollaan aika lähellä jo jätteetöntä tuotantoprosessia. Hyödyntämistavat voisivat kuitenkin olla tehokkaampia kuin mitä tänä päivänä meidän tehtaalla on, toimitusjohtaja Hämälä toteaa.

Biotuotetehtaan sivutuotteena syntyy myös ligniiniä (siirryt toiseen palveluun) ja se on yksi biotuotetehtaan keskeisimmistä kehityshankkeista sivuvirtojen kohdalla. Ligniini on puun kuitujen sidosaine ja syynä siihen, miksi puu on yleensä väriltään kellertävää.

Ligniinin lisäksi keskeisiä kehityshankkeita ovat hajukaasuista syntyvä rikkihappo sekä tekstiilikuitujen valmistaminen sellusta.

Työmiehiä biotuotetehtaan rakennustyömaalla Äänekoskella.
Isto Janhunen / Yle

Sellutehtaan kyljessä on helpompaa

Tehtaalla syntyvät hajukaasut on tarkoitus jalostaa rikkihapoksi ja itse sellulle mietitään uusia käyttökohteita. Esimerkiksi sastamalainen biokomposiittivalmistaja Aqvacomp aloittaa tuotannon Metsä Groupin Rauman sellutehtaan kyljessä. Jos markkinat vetävät, toiminta voi laajentua myös Äänekoskelle.

– Valmistamme biokomposiitteja, joka suomeksi tarkoittaa sitä, että sekoitamme sellukuitua ja muovia keskenään. Sitä voidaan käyttää oikeastaan kaikissa paikoissa, missä muovia käytetään, kertoo toimitusjohtaja Markku Nikkilä Elastopoli Oy:stä.

Aqvacomp valmistaa tuotteita, joiden eteen Elastopoli tekee kehitystyötä. Toimitusjohtaja Nikkilä kertoo, että biokomposiitit eivät ole niinkään uusi juttu – yritys valmistaa tuotettaan uudella tavalla. Sellutehtaan kyljessä biokomposiittien valmistaminen on Nikkilän mukaan logistisesti helpompaa ja ekologisesti fiksumpaa.

Biokaasua valtatien varresta

Tehtaan kylkeen rakennetaan maailman ensimmäinen biokaasulaitos, joka tuottaa kaasua metsäpohjaisista lietteistä. Biokaasulaitoksen rakennuttaa ja sitä operoi EcoEnergy SF Oy – suunnittelutyön ja teknologian toimittaa Envor Protech Oy.

Biokaasua pääsevät käyttämään myös lähialueen asukkaat, erilaisia työkoneita ja kuljetuskalustoja unohtamatta.

– Tietysti Nelostien läheisyys tuo mahdollisuuden viedä tankkausasema sinne ja tarjota biokaasun tankkausmahdollisuus myös etelä-pohjoissuuntaiselle liikenteelle, kertoo hallituksen puheenjohtaja Mika Laine Envor Groupista.

Biokaasuasema voisi olla autoilijoiden käytössä jo vuoden 2017 loppupuolella.

Äänekoskella vieraili toimittaja Pauliina Tolvanen.