1. yle.fi
  2. Uutiset

Taloustieteilijä: Nousukausi tulee kuin varas yöllä – hallituksilta loppuu kantti tehdä talouspäätöksiä

Taloustieteilijä Jukka Pekkarinen arvioi, että Suomen talous on pikkuhiljaa kääntymässä nousuun huolimatta kaaoksesta maailmalla. Suomen taloudenhoidon pääongelmaksi Pekkarinen nostaa poliittiset puolueet, jotka eivät hae vaaleilla kansalta valtuutusta tarvittaviin toimiin.

Kotimaan uutiset
Jukka Pekkarisella on pitkä ura Suomen talouselämän johtotehtävissä.
Jukka Pekkarisella on pitkä ura Suomen talouselämän johtotehtävissä.Arvo Vuorela / Yle

Pekkarinen arvioi, että nyt on pieni taitos ylöspäin menossa, mutta nousukausi tulee kuin varas yöllä. Sitä ei välttämättä huomaa, ennen kuin se on vauhdissa.

– Uutta on vireillä. Taloustieteen professori Mika Maliranta puhuu luovasta tuhosta. Syntyy uutta tuotantorakennetta, mutta se vie aikaa. Idut ovat pieniä, eteneminen on hidasta ja nousu ei tule olemaan niin nopeaa kun aiemmin. Ei voida tuudittautua siihen, että hyvin nopean taloudellisen kasvun kautta pääsisimme ongelmista ylös.

Jukka Pekkarinen näkee, että talouspoliittinen keskustelu polarisoituu helposti siihen, että ongelma on kiinni yhdestä syystä ja yhdestä ratkaisusta.

– Maailman taloushan on ollut kaaoksessa kohta kymmenen vuotta ja me ollaan osa maailmantaloutta. Ja kun Eurooppa on ollut kriisissä, niin meillä vaikuttaa ulkoinen ympäristö. Suomen teollinen rakenne on joutunut kriisiin suurelta osin samaan aikaan kun meillä tehdään investointitavaroita. Ja kun maailmalla ei investoida, niin tavara ei käy kaupaksi, vaikka olisi kuinka hyvä kilpailukyky.

"Vaalit on kauneuskilpailu"

Taloudellista tilannetta on lisäksi heikentänyt kustannusten merkittävä nousu viime vuosikymmen lopulla ja vanheneva väestö. Pekkarisen mukaan poliittisessa keskustelussa kaikki ovat yhtä mieltä ongelmista, mutta erimielisyys syntyy heti niiden ratkaisutavoista.

Puolueet eivät hae kansalta selvää mandaattia.

Jukka Pekkarinen

– Pohjimmiltaan on kysymys siitä, että puolueet eivät hae kansalta selvää mandaattia tarvittaville toimenpiteille. Vaalit on enemmän kauneuskilpailu, jossa luvataan vähän hyvää ja sokeroidaan pakettia. Sehän vieraannuttaa ihmisiä politiikasta ja useat suhtautuvat flegmaattisesti, että vaalien jälkeen tulee kuitenkin se hevoskuuri niin kuin nyt taas on käynyt. Silloin hallitukselta loppuu helposti poliittinen kantti. Niin on käynyt monelle hallitukselle aiemmin ja kyllä tämä hallitus oirehtii samoista ongelmista, arvioi Jukka Pekkarinen.

Nykyhallituksen agendaa Pekkarinen pitää oikeana.

– Se pitää vain panna toteen. Eläkeuudistus, jossa itse olin mukana, on yksi hyvä esimerkki siitä millaisia uudistuksia täytyisi tehdä myös sosiaali- ja terveyspuolella, jossa se on paljon monimutkaisempaa.

Mielummin työmarkkinaratkaisu kuin yhteiskuntasopimus

Työmarkkinoilla on Pekkarisen mukaan valmius lukita maltti päälle pitkäksi ajaksi. Yhteiskuntasopimuksen sijasta Pekkarinen puhuisi mieluummin työmarkkinaratkaisusta, koska yhteiskuntasopimuksen termi on jo historiallisesti rasitettu.

– Tärkeintä on, että syntyy yhteisymmärrys ja luottamus siihen, että palkkakehitys pysyy jatkossa hallinnassa. Se jättää tilaa riittävälle kannattavuudelle. Kun maltillinen palkkakehitys on varma, niin sitten yritykset toivottavasti rupeavat investoimaan. Monimutkaisempi asia on kytkeä tähän paikallinen sopiminen, joka on hienosäätöä järjestelmässä, miettii Pekkarinen.

Ihmiset ovat järkevämpiä kuin päältä katsoen uskoisi.

Jukka Pekkarinen

Kansalaisille Pekkarinen ei suosittele säästämistä, sijoittamista eikä tuhlaamista. Hän kehottaa jokaista toimimaan oman temperamenttinsa ja järkensä mukaan. Vuorotteluvapaalle voi jäädä ja elämää leppoistaa, jos siltä tuntuu.

– Mutta mitä on ollut syytä pelätä, on pelottelu, joka on otettu käyttöön politiikassakin retoriseksi keinoksi. Jos se säikähdyttää ihmisiä liiaksi, niin tulee yksityisen kulutuksen alasyöksy, mutta onneksi sitä ei ole tapahtunut. Ihmiset ovat järkevämpiä kuin päältä katsoen uskoisi, tunnustaa Pekkarinen.

Kolikoita säästöpossussa.
Arvo Vuorela / Yle

Maltti on valttia

Talousneuvoja satelee joka suunnasta. Pekkarisen mukaan monella neuvojalla on ketunhäntä kainalossa ja hän kehottaakin pitämään mielessä mikä taho on ja kenen äänellä se puhuu. Yleispäteväksi ohjenuoraksi Pekkarinen nostaa maltin oman talouden pidossa.

En kehota ketään omaksumaan nuukuuden asennetta.

Jukka Pekkarinen

– Riskiinhän itse kukin suhtautuu vähän eri tavalla, mutta kyllä liiallista riskinottoa on syytä välttää omassa taloudessa. En kehota ketään omaksumaan nuukuuden asennetta, mutta jos mahdollista niin pahan päivän varalle saa jotain pussin pohjalla olla.

Pekkarisen mukaan kuluttajat ovat viimeisessä talouskriisissä keskimäärin toimineet järkevästi. Velkaantumisen tahti on pysähtynyt ja heikosta taloustilanteesta huolimatta yksityinen kulutus on kantanut taloutta viime vuodet.

– Me olisimme työllisyydessä paljon huonommassa tilanteessa, jos olisi käynyt kuin 90-luvun alun lamassa. Silloin nimenomaan yksityinen kulutus romahti ja vei koko talouden jyrkkään syöksyyn.

Seteleitä lompakossa.
Gallup: Marika Paaso tenttasi Jyväskylässä pitäisikö kansalaisen säästää, sijoittaa vai tuhlata? Joukosta löytyi jo säästäviä, säästämään pyrkiviä ja sellainenkin, joka ei rahaa tarvitse.

Ei tullut metsänhoitajaa

Jukka Pekkarinen, 68, ei nuorena suoraan valinnut taloustieteitä elämänurakseen. Ensin tavoitteena oli metsänhoitajan ammatti, mutta harjoitteluvaiheessa alkoivat yhteiskunnalliset asiat kiinnostaa.

Talousjärjestelmä on ihmiskunnan suurimpia keksintöjä.

Jukka Pekkarinen

– Menin valtiotieteelliseen Helsinkiin ja opiskelin sosiologiaa, mutta sekään ei antanut riittävästi. Taloustiede tuntui sellaiselta, että siinä on pureksittavaa ja sitä tietä niitä huolia on tullut eteen ja niihin on tartuttu - paljolti tietysti velvollisuudentunnosta, tunnustaa Pekkarinen.

Taloutta Pekkarinen kuvaa yhteiskunnan keskeiseksi käyttövoimaksi. Itse hän on aina pyrkinyt yhdistämään laajemman yhteiskuntaa koskevan näkökulman taloudelliseen näkökulmaan.

– Talousjärjestelmä on ihmiskunnan suurimpia keksintöjä. Homma pelaa, kun mennään kauppaan, niin tavaraa löytyy. Onhan se on ihailtava mekanismi, joka toimii ilman, että kukaan sitä yksityiskohdiltaan tietoisesti ohjaa. Se synkkaa yhteen jokaisen yrityksen ja yksilön omien valintojen kautta.

Rahan rakastajaksi taloustieteilijä Pekkarinen ei tunnustaudu. Hän kiteyttää rahan ennen kaikkea vaihdon välineeksi ja arvioi, että käteinen häipyy kohta kokonaan. Käteistä Pekkarisella on mukana hyvin vähän - vanhasta tottumuksesta.

– Vanhemmiten tässä digitalisaatiossa ärsyttää, kun aina pitäisi opetella joku uusi systeemi, joka ei kuitenkaan toimi. Päätyöstä pois jäätyäni olen ruvennut ihmettelemään, että suurin osa ajasta menee kotona kamppaillessa kaikenmaailman digitaalisten palvelujen kanssa.

Jukka Pekkarista haastattelivat Heli Kaski ja Marika Paaso.

Lue seuraavaksi