Venäjän verkossa: Venäjä loi Suomen

Mitä Suomen pitää maksaa siitä, että Venäjä alkaa uudelleen noudattaa Suomen kanssa solmittuja rajasopimuksia? Riittääkö, että maiden välinen talouskomissio kokoontuu, vai nouseeko hinta pohjoiseen padotun pakolaisvirran myötä?

Ulkomaat
Suomi Venäjän mediassa.
Leena Luotio / Yle Uutisgrafiikka

Laadin vajaa vuosi sitten raportin siitä, miten Suomi oli ollut esillä Venäjän mediassa kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina. Tein yhteenvedon kirjoittelun määrästä ja aihepiireistä sekä niissä havaitsemistani muutoksista.

Vajaassa vuodessa tilanne on muuttunut paljon. Suurin muutos koskee Suomea käsittelevien juttujen määrää. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomea ei ole käsitelty Venäjän mediassa niin paljon ja niin perusteellisesti kuin juuri nyt – eikä mielenkiinnon kasvulle ole loppua näkyvissä.

Toinen havainto on se, ettei Suomesta enää kirjoiteta ystävälliseen sävyyn. Tämä ei tarkoita sitä, että Suomea käsiteltäisiin jollain tavoin vihollisena – siitä ei ole kysymys. Uutisoinnin tavoitteena on todistaa, että Suomi on osittain olosuhteista johtuen ja osittain oman politiikkansa tuloksena ajatunut lähes pohjattomaan heikkouden tilaan.

Politiikan palveluksessa

Selasin tätä katsausta varten pitkälti toista sataa artikkelia, radio- ja tv-juttua. Valtaosan muodostivat kertomukset, jotka tavalla tai toisella liittyivät Venäjän poliittisiin tavoitteisiin Suomen suunnalla. Kaikki muu on lähes tykkänään siivottu pois.

On tietenkin mahdotonta kuvata muutamalla sanalla täsmällisesti sitä, millainen mielikuva näiden juttujen perusteella Suomesta syntyy. Yritän kuitenkin.

Ylivoimainen valtaosa jutuista liittyi siihen, miten Suomi ei saa hallintaansa rajat ylittävää pakolaistulvaa, eikä selviä siitä. Venäjän omaa osuutta ongelman synnyssä ja asiasta käytyjä neuvotteluja selostettiin myös.

Turvallisuuspolitiikan osalta hallituksen virallinen lehti julisti tammikuussa, että Suomi, Ruotsi ja Viro ovat solmineet keskenään sotilasliiton. Tätä yllättävää uutista seuranneessa keskustelussa muistutettiin kuitenkin, että Suomi on liittokunnan heikoin lenkki, koska se ei uskalla liittyä Natoon.

Venäjä loi Suomen

Talouden osalta käytiin yksityiskohtaisesti läpi Suomen ja Venäjän välisen kauppavaihdon ja turismin hiipumista. Venäläisnäkemysten mukaan EU:n typerä pakotepolitiikka ja Venäjän taitavat vastatoimet ovat painaneet tämän entisen ylisuorittajan polvilleen.

Rikkana rokassa ovat venäläistaustaisista perheistä Suomessa tapahtuneet, Venäjällä laittomiksi ja kohtuuttomiksi tuomitut lasten huostaanotot.

Alkuvuodesta ylimieliset tulkinnat laajenivat myös historiankirjoitukseen, kun hallitusta lähellä oleva uutistoimisto Regnum julkaisi useampiosaisen sarjan siitä, miten ja miksi Venäjä loi Suomen.

Miksi Venäjällä sitten harrastetaan tällaista määrätietoista ja ohjattua informaatiovaikuttamista? Mitään yksiselitteistä vastausta ei ole. Mutta kun maassa on jokainen kansalainen parin viime vuoden aikana menettänyt ainakin kymmeneksen varallisuudestaan, lohduttaahan se, kun uskotaan, että naapurilla menee vielä paljon huonommin.

Meidän pojat asialla

Venäjän media ei millään tavoin yritä peitellä sitä, että pohjoisen kahdella raja-asemalla pakolaisten liikettä Venäjältä Suomeen järjestelee turvallisuuspalvelu FSB yhdessä Kantalahden aluehallintoviranomaisten kanssa. Paljon muutakin on saatu selville.

Uutistoimisto TASSin mukaan halvin reitti Lähi-idästä Eurooppaan kulkeekin nyt Venäjän kautta. Matkan hinta on 2500 dollaria, kun Kreikan ja Italian kautta matkustavat joutuvat maksamaan jopa 12 000 dollaria.

Komsomolskaja Pravadan mukaan pakolaiset hankkivat kotimaastaan turisti- tai liikemiesviisumin, jollainen myönnetään yleensä viikoksi tai kahdeksi. Sitten he odottavat Moskovassa, että viisumi menee umpeen ja oikeus tekee karkotuspäätöksen.

Seuraavaksi pakolaiset matkaavat Murmanskiin, missä oppaat ovat heitä vastassa. Heidät sijoitetaan kovaa hintaa vastaan paikallisiin majoitusliikkeisiin ja heille annetaan vuoronumero. Tämä on tarpeen, koska Suomen viranomaiset päästävät rajan yli vain 5–10 ihmistä päivästä. Kun turvapaikan hakijoita on satoja, odotusaika saattaa venyä viikkojen mittaiseksi. Tuona aika käydään auton ostossa ja sellainen hankintaan, oli ostajalla ajokorttia tai ei.

Tuottoisaa toimintaa

Muutoinkin Murmanskin yritteliäät liikemiehet nylkevät matkustavaisia parhaan kykynsä mukaan. Kännykän laturista saa maksaa 300 dollaria, tupakka-askista 500 ruplaa ja niin edelleen. Toiminta on hyvin tuottoisaa, sillä jokaisesta Sallan tai Raja-Joosepin raja-asemalle saatetusta pakolaisesta opas tienaa 100 – 150 000 ruplaa puhtaana käteen.

Kaiken tämän rinnalla Venäjän mediassa esiintyy yhä myös ihan tavallista, vanhanaikaista disinformaatiota. Svobodnaja pressan mukaan Suomessa poliisi on jo joutunut kohottamaan valmiuttaan, pakolaiset uhataan siirtää erityisiin reservaatteihin Lappiin ja ihmiset kieltäytyvät auttamasta viranomaisia, kun nämä yrittävät saada kiinni pakolaiskeskuksia vastaan hyökänneitä rikollisia.

Varma sauma

Paavo Väyrysen uuden Kansalaispuolueen perustamista ei Venäjän mediassa oltu tämän viikon alkuun mennessä uutisoitu lainkaan. Tämä on kummallista, sillä Venäjällä suosittu dosentti Johan Bäckman asettui Facebookissa tukemaan uutta puoluetta jo tammikuun 25. päivänä ja lupasi sille heti kättelyssä 10 prosentin kannatuksen. Erikoiseksi asian tekee se, että Väyrynen ilmoitti puolueen perustamisesta vasta yhdeksän päivää myöhemmin eli helmikuun neljäntenä. Olisikohan siis kyse jostain yhteisestä hankkeesta?

Näin olivat asiat tänään. Venäjän verkossa jälleen neljän viikon kuluttua tällä samalla kanavalla tähän samaan aikaan.

Jarmo Mäkelä

Kirjoittaja on Ylen entinen ulkomaantoimittaja. Tässä juttusarjassa hän seuraa Suomea koskevaa uutisointia Venäjän tiedotusvälineissä. Aiemmat Venäjän verkossa -sarjan jutut voit lukea täällä. Venäjän verkossa -jaksot julkaistaan myös radiossa Ykkösaamun kolumnina.