1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Perustuslakivaliokunta: Saamelaiskulttuurin heikentämiskielto takaisin metsähallituslakiin

Eduskunnan perustuslakivaliokunta esittää saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon palauttamista metsähallituslakiluonnokseen. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie kertoo, että valiokunta pitää hallituksen lakiluonnosta muun muassa saamelaisten osalta puutteellisena.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas). Kuva: Yle

Eduskunnan perustuslakivaliokunta esittää saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon palauttamista metsähallituslakiluonnokseen.

Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi torstaina.

PeV: Perusteluissa ei esitetä syytä heikentämiskiellon pois jättämiselle

Kevään 2014 metsähallituslakiluonnos piti vielä sisällään luvun, joka kantoi nimeä "Saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset".

Se piti sisällään muun muassa saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon, mutta luku poistettiin sittemmin lakiluonnoksesta kokonaisuudessaan.

Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle huomiota saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon selittämättömään pois jättämiseen ja esittää sen vuoksi kiellon palauttamista lakiesitykseen.

– Metsähallituslakiesitykseen ei enää sisälly aikaisemmassa esityksessä olevia säännöksiä saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvasta suunnittelusta ja saamelaiskulttuurin heikentämiskiellosta. Esityksen perusteluissa ei esitetä syytä kyseisten säännösten pois jättämiselle.

– Perustuslakivaliokunta katsoo, että perustuslain säännökset ja niitä koskeva valiokunnan käytäntö sekä kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten kannanotot puoltavat tällaisten säännösten sisällyttämistä Metsähallituksesta annettavaan lakiin, Perustuslakivaliokunta painottaa lausunnossaan.

"Varsin erikoista saamelaisten oikeuksien kannalta"

Saamelaisten kotiseutualueen maa- ja vesipinta-ala on hallituksen esityksen mukaan noin kymmenesosa Suomen pinta-alasta. Siitä yli 90 prosenttia on Metsähallituksen hallinnassa.

Perustuslakivaliokunta ihmetteleekin hallituksen esityksen päätöstä jättää saamelaisia koskevat säännökset pois.

– Metsähallituksen toiminnan merkitys on siten erittäin suurta saamelaisia alkuperäiskansana koskevien oikeuksien ja saamelaisten kotiseutualueen itsehallintoa koskevan säännöksen kannalta. Tähän nähden on varsin erikoista, että saamelaisten oikeuksia ei ole hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa lainkaan käsitelty, valiokunta ihmettelee lausunnossaan.

_– _Saamelaisille on turvattu kotiseutuoikeus ja pidämme hyvin puutteellisena sitä, että hallituksen esityksessä ei ole käsitelty tätä puolta asiassa. Ja sen takia valiokunnan lausunnossa erityisesti otettiin asiaa useammalta näkökulmalta esille YK:n kansalaisten poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen osalta ja Suomen muun lainsäädännön osalta, kertoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas).

Lapintie myöntää, että saamelaisten oikeuksia ei muodollisesti heikennetä uuden lakiesityksen myötä, mutta hän muistuttaa, että eduskunta ehti jo keväällä kerran hyväksyä hallituksen esityksen, joka sisältää saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon ja muita saamelaisten oikeuksia parantavia kohtia.

– Valiokunnan mielestä saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon palauttamiseksi olisi syytä, paljonkin. Perustuslakivaliokunta katsoi, että jotta ei muodostu mitään estettä ILO 169 -sopimuksen hyväksymiselle, niin tässä vaiheessa on kyllä syitä, minkä vuoksi olisi hyvä harkita sitä vielä täällä eduskunnassa, että otetaan nämä nämä saamelaispykälät sieltä keskeneräisestä, vanhasta metsähallituslaista mukaan tähän, Lapintie sanoo.

Heikentämiskielto on muissakin laeissa, kuten kaivoslaissa, Lapintie lisää.

Lapintie kutsuu perustuslakivaliokunnan lausuntoa painavaksi suositukseksi ja näkee, että heidän valiokuntansa tuntee saamelaisasiat parhaiten, sillä he käsittelevät niitä paljon muissakin yhteyksissä.

Säännösten puuttuminen vaikuttaa myös ILO 169 -sopimuksen ratifiointiin

Muun muassa Saamelaiskäräjät on todennut perustuslakivaliokunnalle, että Metsähallituskonsernille esitetty hallintomalli hankaloittaisi alkuperäiskansaoikeuksia koskevan ILO 169 -sopimuksen ratifiointia, koska saamelaisten maa- ja vesioikeuksia ei ole ratkaistu.

Myös perustuslakivaliokunta viittaa lausunnossaan ILO 169 -sopimuksen ratifiointipyrkimyksiin.

– Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että viime vaalikaudella eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen ILO 169 -sopimuksen voimaansaattamisesta sisältyy myös voimassa olevan metsähallituslain muutosehdotus. Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvasta valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä koskevasta suunnittelusta ja saamelaiskulttuurin heikentämiskiellosta.

– Hallitus arvioi tuolloin säännösten vahvistavan saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Myös perustuslakivaliokunta on muun muassa kaivoslain arvioimisen yhteydessä pitänyt vastaavanlaisia säännöksiä perustuslain kannalta perusteltuina, valiokunta toteaa.

Mistä on kyse?

Kevään 2014 metsähallituslakiluonnos piti sisällään luvun, joka kantoi nimeä "Saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset". Sittemmin luku on poistettu lakiluonnoksesta kokonaisuudessaan.

Tämä luku piti sisällään kaksi pykälää, jotka olisivat antaneet saamelaiselle kulttuurille ja perinteisille elinkeinoille vahvemman suojan valtion vesien ja maiden käytön suunnittelussa saamelaisten kotiseutualueella, eli Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnissa sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa.

Niin kutsutun saamelaisluvun mukaan Metsähallituksen olisi muun muassa tullut selvittää suunnitellusta toiminnasta aiheutuvat vaikutukset saamelaiskulttuuriin ja perinteiseen elinkeinoihin - ja näiden tietojen valossa harkita toimenpiteitä mahdollisten haittojen vähentämiseksi.

Luku piti sisällään myös saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon, jonka mukaan Metsähallituksen hankkeet olisi saamelaisten kotiseutualueella laadittava ja toteutettava niin, etteivät ne olennaisesti heikennä saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa perinteisiä elinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Heikentämiskielto olisi pitänyt sisällään myös muutoksenhakuoikeuden – toisin sanoen saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella olisi ollut oikeus hakea muutosta Metsähallituksen tekemään hallintopäätökseen, jos se olisi tehty heikentämiskiellon vastaisesti.