Satavuotiailla kolmimetrisillä umpipuusuksilla ei niin vain käännytäkään

Tietokirjailija Timo Siukosella on edessä iso urakka: koota kansien väliin suomalaisten puusuksien ja niiden valmistajien historia. Yle Jyväskylä kutsui Siukosen katsastamaan hulppeat kolmimetriset ja aikaa nähneet umpipuiset sukset. Jenny Huttusen tehtävänä oli koehiihtää muinaiset hiihtimet.

Kotimaa
Yle Uutiset Keski-Suomi: Toimittaja testaa satavuotiaat kilpasukset
Yle Uutiset Keski-Suomi: Toimittaja testaa satavuotiaat kilpasukset

Timo Siukonen arvioi Heikki Kivijärveltä lainatut sukset noin satavuotiaiksi kilpasuksiksi. Kisakäyttöön tarkoitetut sukset olivat usein muita suksimalleja kapeammat ja molemmissa päiissä oli kärki. Siukonen arvioi, että jos tänäpäivänä haluaisi itselleen sukset teettää, joutuisi niistä pulittamaan noin 350 euroa.

Näillä on vipelletty hyvillä laduilla joskus muinoin.

Timo Siukonen

– En ole suksenvalmistuksen asiantuntija, mutta nämä ovat haapavetiset sukset ja perustuvat malliin, joka kertoo että näillä on hiihdetty tasamaata. Ne ovat noin 50 milliä leveät ja pohjassa on leveä ura. Nämä eivät missään nimessä ole mitään metsäsuksia. Nämä menisivät siellä poikki, jos osuisivat kiviin tai kantoihin. Näillä on vipelletty hyvillä laduilla joskus muinoin, tuumii Siukonen.

Tulossa tietokirja puusuksista

Toivakkalainen Timo Siukonen on koonnut tietokirjaa puusuksista, eritoten niiden valmistamisesta ja niitä valmistaneista puusuksisepistä. Tänä päivänä perinteisiä puusuksiseppiä tapaa ainoastaan hautausmailla.

Puusuksiseppiä tapaa ainoastaan hautausmailla.

Timo Siukonen

– Suksiseppien historiaa ei ole Suomessa koskaan kirjoitettu. Olen nyt perehtynyt aiheeseen, voi vain todeta, että se on sääli. Suoraa tietoa heidän elämästään ei enää saa. Onneksi Suomesta löytyy hyvä arkistointi, kirjastoineen ja museoineen. Uskon, että hyvä historiateos aikanaan valmistuu, Siukonen toteaa.

Kirjastojen, museoiden ja erilaisten tietoarkistojen perässä Siukonen on kiertänyt Suomea kuin kansanrunoutta etsimässä. Suksia ja hiihtämistä on tutkittu paljon. Siukonen kuitenkin päätti keskittyä juuri puusuksien ja niiden valmistajien historiaan.

Jyväskylässä seitsemän suksitehdasta

Keski-Suomella ja eritoten Jyväskylällä on vahva asema suksien historiassa. Kaupungissa toimi suksikoulu 1900-luvun alkupuolella. Käsityöopettaja Yrjö Blomstedin järjestämille suksityökursseille tuli myös vimpeliläinen Julius Uusitupa. Uusitupa kävi kurssit, ryhtyi opettajaksi ja perusti myöhemmin oman suksipajan Jyväskylään ja suksia vietiin naapurimaihinkin.

Timo Siukonen ja puusukset.
Timo Siukonen ja haapavetistä mallia olevat puusukset.Jaana Polamo / Yle

– Olen lapsuudessani ollut Uusituvan suksitehtaan vaikutuksen piirissä kesähuvilamme sijainnin takia. Pidimme venettä Pellisen rannassa ja Pellisen setä oli yksi tehtaan suksisepistä. Sitä kautta syntyi yhteys ja se innoitti minut tutkimaan tehtaan historiaa.

– Vuosikymmeniä kun kului, Uusituvan suksitehdas oli sotien jälkeen Suomen suurin suksitehdas. Jyväskylässä on kaikenkaikkiaan ollut seitsemän suksitehdasta 1900-luvun alusta lähtien. Jyväskylä on ollut vahva vaikuttaja tähän teollisuuden alaan, kertoo Timo Siukonen.

Puusukset nahkaisilla kiinnikkeillä.
Puusuksi ja nahkainen mäystin.Jaana Polamo / Yle

Suksimalleja syntyy, uusi tekniikka tekee tuloaan

Siukonen sanoo, että yhdestä puusta veistetty suksipari on aivan oma taiteenlajinsa. Jotta henkilöstä saatiin pätevä suksiseppä, oli käytävä kursseja ja saatava koulutusta. Ympäri Suomen alkoi kehittyä omia, paikkakuntakohtaisia suksimalleja.

Kuuluisimpia olivat kajaanilaiset.

Timo Siukonen

– Kuuluisimpia olivat kajaanilaiset, joissa yhdistyi Paltamon ja Puolanga sukset. Sitten tuli Haapaveden malli ja tässä yhteydessä hiihtourheilu alkoi olla jo niin kovaa kilpailua, että norjalaisten esikuvien mukaisesti mentiin metsään hiihtämään, kertaa historiaa Siukonen.

Kun sukset saivat suunnakseen myös metsät, kehittyi murtomaahiihtoon soveltuva puusuksimalli. Yksipuisten eli umpipuisten suksien valmistus käsityönä kuihtui 1900-luvun puolivälin paikkeilla.

Teollisesti valmistetut sälesukset valtasivat alaa, kun 1930-luvulla keskitty sälesuksen liimaustekniikka yleistyi. Historiankirjat kertovat, että Schauman Jyväskylässä aloitti ensimmäisenä Suomessa 30-luvun lopulla sälesuksien valmistuksen. Puiset sukset jäivät lopulta syrjään lasikuituisten suksien yleistyessä.