"Pohjoismaiden surkein alue" ohitti Helsingin talouslehden listalla – investointistrategia on kunnossa

Kainuu on osannut hyödyntää omia voimavarojaan houkutellakseen ulkomaisia sijoittajia. "Olisi hienoa saada samppanjaa olutrahojemme vastineeksi mitä näkyvyyteen tulee", toteaa Carl Wideman, Kainuun Etu Oy:n fdi- ja it-palvelujen johtaja, mutta vaikka Kainuussa ei suurkaupungin budjettia ole, sijoitusstrategia tuntuu kantavan hedelmää.

Kainuu
Renforsin rannan opastekartta.
YLE / Hanne Kinnunen

Kainuu on kuudenneksi paras sijoituskohde eurooppalaisten pienalueiden kategoriassa. Kainuu päihittää myös Helsingin, joka on sijalla seitsemän Financial Timesin kustantaman fDi Magazine -lehden vertailussa.

Lehti on asettanut eurooppalaiset alueet ja kaupungit paremmuusjärjestykseen. Raportti vertailee, kuinka lupaavalta suorainvestoinnin kohteelta kukin alue vaikuttaa.

Vertailun vuoksi sijalta kaksi löytyy esimerkiksi Amsterdamin metropolialue. Kategorian voitti Alankomaiden Eindhoven, jonka metropolialueella asuu lähes puoli miljoonaa ihmistä.

Ei siis hullumpi sijoitus Kainuulta, joka aiemmin tällä viikolla sai mainetta (siirryt toiseen palveluun) "pohjoismaiden surkeimpana" alueena.

Samppanjaa olutrahoilla?

Listaus on ulkopuolisten tahojen arviointi siitä, miten Kainuussa houkutellaan sijoittajia, kertoo Carl Wideman, Kainuun Etu Oy:n fdi- ja it-palvelujen johtaja.

Arviointi tapahtuu kaksivaiheisesti. Ensin alue lähettää arvioitavaksi selostuksen strategiastaan ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi. Listauksia tekevä lautakunta myös tarkistaa esimerkiksi uutisointia ja digitaalista sisältöä seuraamalla, onko strategiaa käytetty, kertoo Wideman.

– Meillä on viime vuosina ollut muutama kärkikymmenen sijoitus, jonka jälkeen oli pari katovuotta, jolloin samaa menestystä ei saavutettu. Strategiamme on parantunut, Wideman sanoo.

Strategiamme on tunnustettu parhaaksi mahdolliseksi houkuttelemaan tänne yhtiöitä sijoittamaan.

Carl Wideman

Widemanin mukaan Kainuussa on arvioitu kaikkien sektorien ja niihin sijoittavien tarpeet ja keskitytty avainalueisiin, eli datakeskuksiin, biopolttoaineeseen, kaivostoimintaan ja turismiin.

Kainuu on siis menestynyt omassa sarjassaan ja suhteuttuna alueen resursseihin. Kainuu ei ole maailman tai edes Euroopan paras investointipaikka, mutta Widemanin mukaan Kainuu on osannut hyödyntää omia voimavarojaan houkutellakseen ulkomaisia sijoittajia.

– Olisi hienoa saada samppanjaa olutrahojemme vastineeksi mitä näkyvyyteen tulee, mutta meillä ei toki ole suurten kaupunkien budjettia. Tuloksien saamiseksi on siis oltava loistava strategia, ja tämä sijoitus näyttäisi osoittavan, että olemme oikealla suunnalla, Wideman toteaa.

Miten Kajaanin lentokentältä tilataan taksi?

Kun Kainuu ei kerran kisaile maailman parhaiden listalla, hyvän strategian merkitys korostuu. Toki parannettavaakin on. Esimerkiksi ulkomaisen ravintolan sijoitusaikeet voivat hankaloitua vaikka erilaisten viranomaispaperien saatavuuden vuoksi.

Carl Wideman kuvailee asiaa esimerkillä: kun turisti saapuu Kajaanin lentokentälle, on melko vaikeaa tilata taksi. Tilaaminen onnistuu puhelimen kautta, mutta puhelin on hankala löytää, Wideman sanoo.

– Kuvittele olevasi sijoittaja ja haluat löytää oikean ihmisen, jolle puhua. Miten se tehdään, jos saavut Kajaaniin ja et löydä edes taksia keskustaan?

Siksi tarvitaan Widemanin mukaan tarvitaan hyvä käytäntö, jotta sijoittajat eivät vain löytäisi lentokentälle, vaan löytäisivät myös työkalut sijoittamiseen ja sopimuksien tekemiseen asti.

– Kehittäminen ja strategia liittyvät siihen, että kun sijoittaja saa ensikosketuksen Kainuuseen, voimme helpottaa heidän tarpeitaan, jotta heidän on vaivatonta sijoittaa täällä. Jos me emme sitä tee, kilpailijamme kyllä tekevät.