Sairaudet, nimet ja ruoka – savolaiset jättivät jälkensä Kainuuseen

Geeniperintö, ruokakulttuuri, sukunimet ja paikkojen nimet Kainuussa ovat lähtöisin muun muassa Savosta.

ilmiöt
Tyyne Rautiainen nostaa valmiiksi paistuneen juustoleivän leivinuunista.
Sanna Kähkönen / Yle

Kainuun asuttamisen merkit ulottuvat 10 000 vuoden taakse, professori Reijo Heikkisen mukaan puhutaan yhdestä Suomen vanhimmista asutusseuduista.

– Suomussalmelta on löytynyt maamme vanhin metalliesine, joka on kuparitaltta. Se kertoo sitä, että jo silloin tänne on saapunut ihmisiä asuttamaan, heitä ei tosin ollut paljon.

1000-luvulla Kainuuseen saapuivat lappalaiset, joiden joukossa oli saamelaisia ja suomalaisia. Professori kuvailee joukkoa sekakansaksi.

– Termi lappalainen tarkoittaa syrjässä asuvaa peuranpyytäjää. Tästä on säilynyt Kainuussa paljon erilaisia paikannimiä, esimerkiksi Koutaniemi, Nuasjärvi, Akkovaara, Kiantajärvi, Korvua ja Parkua.

– Viimeiset lappalaiset lähtivät asutuspaineen myötä kohti pohjoista 1600-luvun loppupuolella, sanoo Reijo Heikkinen.

Verohelpotus houkutteli savolaisia Kainuuseen

Kustaa Vaasa puolestaan halusi laajentaa asutusta ja niinpä hän ryhtyi 1500-luvun puolivälissä suosimaan asutustoimintaa Savosta Oulujärven erämaahan. Ensimmäiset merkit savolaisasutuksen vaiheista ovat vuodelta 1531. Tuosta ajasta ei ole tallessa asiakirjoja.

Muun muassa Heikkisten, Korhosten, Kemppaisten, Juntusten ja Moilasten suvut ovat asuneet täällä jo 1500-1600-luvulla.

Reijo Heikkinen.

– Sen sijaan vuonna 1552 Jaalankaan ja Melalahteen muutti kymmenittäin perheitä Savosta. Syynä oli heidän saamaa verohelpotus, mutta käytännössä he tulivat toisen valtakunnan alueelle ylittäessään Pähkisaaren rauhan rajan, mikä aiheutti rappasotia.

– Eli käytännössä venäläiset yrittivät hyökkäysten avulla ajaa heidät pois. 1580-luvulla Kainuun asukasluku väheni vainojen seurauksena ja 1590-luvulla asutusta käytännössä ei ollut ollenkaan. Kunnes rauha toi sotimiseen vakiintumisen, ja Kainuu liitettiin Ruotsiin.

Vuonna 1604 ryhdyttiin rakentamaan uudisasutuksen turvaksi Kajaanin linnaa ja se vaikutti siihen, että jälleen Savosta alkoi tulla uutta asutusta.

– Siitä asti Kainuu on savolaisen uudisasutuksen aluetta. Siitä on olemassa monia merkkejä, kuten murre. Myös Kainuun nen-päätteiset sukunimet viittaavat myös Savoon. Muun muassa Heikkisten, Korhosten, Kemppaisten, Juntusten ja Moilasten suvut ovat asuneet täällä jo 1500–1600-luvulla.

"Sepelvaltimotauti on perua Savon sydänmailta"

Savon vaikutus näkyy myös Kainuu ruokakulttuurissa ja sairauksissa.

– Muikkuruoat ovat samanlaisia kuin Savossa ja leipäjuusto. Sepelvaltimotauti on perua Savon sydänmailta ja siirtynyt suvuittain, sanoo professori Reijo Heikkinen.

Savolaisten ja lappalaisten välillä oli avioliittoja, jotka näkyvät edelleen kainuulaisten geeneissä.

Reijo Heikkinen

Yleinen käsitys asiakirjojen mukaan on, että savolaisten ja lappalaisten välit olisivat olleet huonot. Heikkinen puhuu ennemmin sulautumisesta.

– Savolaisten ja lappalaisten välillä oli avioliittoja, jotka näkyvät edelleen kainuulaisten geeneissä.

Jos Kainuuta ei olisi Kustaa Vaasan toimesta asutettu, niin professori Heikkisen mukaan Kainuuta olisi asutettu Vienan Karjalan suunnalta.

– Kuuluisimme nyt hyvin todennäköisesti Venäjään ja Pähkinäsaaren raja olisi olemassa, jos asutusta ei olisi tapahtunut 1500-luvulla.