yle.fi-etusivu

Venäjä ei ole koskaan väärässä – Marija Zaharovan tehtävänä on kertoa miksi

Venäjän näkemys maailman menosta eroaa ratkaisevasti länsimaiden katsannosta. Tässä tilanteessa Venäjän ulkoministeriö luottaa lehdistöedustajaansa, joka selittää kaiken Venäjälle suotuisalla tavalla. Yle uutiset haastatteli Marija Zaharovaa Moskovassa.

Ulkomaat
Marija Zaharova
Marija Zaharova tuo julki Venäjän ulkoministeriön mielipiteet.Kerstin Kronvall / Yle

Venäjällä on ainakin yksi todella tyytyväinen ihminen, hän, joka valitsi Marija Zaharovan maan ulkoministeriön viralliseksi lehdistöedustajaksi. Zaharova on nimittäin roolissaan kadehdittavan hyvä.

Zaharova on älykäs, sanavalmis, osaava ja tyylikäs. Lisäksi hän ilmiselvästi uskoo sanomansa tarkoituksenmukaisuuteen ja työnsä tärkeyteen. Tämä näkyy Zaharovan erittäin varmana esiintymistyylinä.

Reaktioissaan toimittajien kysymyksiin Marija Zaharova osaa käyttää kaikkia tapoja: hämmästymistä, ironiaa, pehmeyttä, kovuutta, hitaan mietteliästä tai erittäin nopeaa ja napakkaa vastausta.

Lyhyesti sanottuna, hän on palkkansa ansainnut.

Ovet auki Suomeen

Näkymä Kremlille Tverskaja-kadulta.
Näkymä Kremlille Tverskaja-kadulta.Kerstin Kronvall / Yle

Rajan yli Venäjältä Suomeen on tänä vuonna tullut jo paljon enemmän turvapaikanhakijoita, kuin viime vuonna yhteensä. Muutos hämmästyttää ja arveluttaa. Moni arvelee, että Venäjä lähettää ihmisiä aktiivisesti rajan yli ja pelkää tulijoita olevan jopa satojatuhansia.

Zaharovan mielestä näin puhuvat ne, jotka haluavat pitää Venäjää vihollisena. Heillä on omat poliittiset päämääränsä, joita he tällaisella puheella edistävät. Hän painottaa Venäjän pitävän ovet auki keskusteluille ja ratkaisuille.

– Jos ne, jotka syyttävät Venäjää olisivat oikeassa, pitäisimme me tätä Suomen omana ongelmana emmekä yrittäisi ratkaista asiaa korkeimmalla mahdollisella tasolla.

Suomi ja Venäjä ovat keskustelleet turvapaikanhakijoista paljon, pääministeri- ja presidenttitasosta virkamieskontakteihin. Silti tilanne rajalla on muuttumaton ja turvapaikanhakijoiden määrä on noussut.

Venäjä on virallisena kantanaan useaan kertaan ilmoittanut, ettei käytäntö Suomen ja Venäjän rajalla suinkaan ole muuttunut. Turvapaikanhakijoita ei saa pysäyttää rajalle, muuten rajavartijat rikkoisivat Venäjän lakeja ja kansainvälisiä sitoumuksia.

– Uskon, että löydämme kumpaakin maata tyydyttävän ratkaisun, Marija Zaharova sanoo.

Venäjän mielestä länsi on syyllinen katastrofiin

Zaharovan mielestä pakolaistilanne Euroopassa ei johdu pelkästään Syyrian sodasta vaan siitä, mitä tapahtui Libyassa, Irakissa, Malissa ja Jemenissä ennen sotaa.

Venäjä on koko ajan syyttänyt länsimaita siitä, että tukemalla eri maiden oppositioliikkeitä ne ovat syypäitä katastrofaaliseen kehitykseen muun muassa Lähi-idässä.

Suomeen on tullut Venäjältä ihmisiä monesta eri maasta, ei suinkaan yksin Lähi-idästä. Turvapaikanhakijoiden tavallisimmat lähtömaat olivat tammi-helmikuun aikana Afganistan, Intia, Syyria, Nepal, Iran, Irak, Bangladesh, Libanon, Kamerun ja Pakistan.

EU on iso ja vahva naapuri, joka voi estää pienempää maata toimimasta omien etujensa mukaisesti.

Paine on kova EU:n sisällä

Siitä asti, kun Eurooppaan alkoi viime vuonna tulla suuria määriä pakolaisia, ovat tiedotusvälineet ja monet poliitikot Venäjällä puhuneet Euroopan unionin ja Schengen-alueen hajoamisesta.

Samoin moni on sanonut, että Venäjän vastaiset talouspakotteet voivat heikentää EU:ta, koska niistä on yksittäisille jäsenmaille niin suurta haittaa. Myös Marija Zaharova pitää pakotepolitiikkaa huonona jäsenmaille.

Venäjän vastaiset jäsenmaat voivat hänen mukaansa jyrätä ne, jotka olisivat valmiit muuttamaan politiikkaa. Tämän vuoksi EU:n konsensuspolitiikka on Zaharovan mielestä huono. Jopa vain jäseniksi pyrkivät maat joutuvat alistumaan EU-pakotepolitiikkaan, vaikka eivät halua, hän huomauttaa ja mainitsee esimerkkinä Serbian.

– EU on iso ja vahva naapuri, joka voi estää pienempää maata toimimasta omien etujensa mukaisesti.

Zaharova ei suostu näkemään mitään yhtäläisyyksiä Venäjän toimiin suhteessa Armeniaan ja Kirgisiaan, jotka liittyivät äsken Venäjän luomaan talous- ja tulliliittoon.

– Emme ole koskaan sanoneet, että heidän on valittava meidän ja EU:n välillä.

Meille sanotaan, että pommitamme vääriä kohteita. Silti kukaan ei vastaa kysymykseen, mitä kohteita meidän pitäisi pommittaa.

Zaharova ei halua ennustaa, hajoaako Schengen-alue tai EU. Hän sanoo Venäjän haluavan kumppanikseen vahvan EU:n.

– En sano näin siksi, että olisimme hyväsydämisiä vaan siksi, että vahva EU on meille kannattavampi.

Venäjän uhrirooli

Sotilasliitto Naton ja Venäjän suhteet ovat erittäin huonot. Zaharovan mukaan niitä ei ole lainkaan, koska Nato ei suostu keskustelemaan Venäjän kanssa. Sama koskee kaikkia länsikoalition osapuolia Syyrian sodassa.

– Meille sanotaan, että pommitamme vääriä kohteita. Silti kukaan ei vastaa kysymykseen, mitä kohteita meidän pitäisi pommittaa.

Venäjällä on vallalla käsitys, että maa on Syyriassa valmis mihin yhteistyöhön vaan, mutta vastapuoli ei yhteistyötä halua.

Kun puhe kääntyy siviiliuhreihin Syyriassa, ottaa Marija Zaharova vertailukohteeksi sukellusveneet Ruotsin edustalla.

– Asioista kerrotaan, ilman että on mitään näyttöä.

Ulkopolitiikastaan Venäjällä on oma kertomus, joka eroaa radikaalisti länsimaiden vastaavasta.

Sen mukaan länsimaat syyllistävät aina Venäjää, eivätkä ole valmiita edes keskusteluun. Lännessä taas ajatellaan usein, ettei Venäjään voi luottaa eikä maa aina pysy totuudessa.