Viittomakieli äidinkielenä arvioitiin ensimmäisen kerran

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tekemän viittomakieli äidinkielenä -arvioinnin mukaan useimmin puutteita on opetustuntien määrässä, opettajien koulutuksessa ja videoinnin hyödyntämisessä opetuksessa. Keväällä 2015 tehtyyn arviointiin osallistui 19 yleis- ja erityisopetuksen oppilasta niistä kolmesta yläkoulusta, joissa opetetaan viittomakieltä äidinkielenä.

Yle Uutiset viittomakielellä
Arviointiraportin kansi.

Viittomakieli äidinkielenä on oppiaineena sisältynyt perusopetuksen opetussuunnitelmaan vuodesta 2004. Nyt sitä on arvioitu ensimmäistä kertaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arvioinnin mukaan yläkouluissa on puutteita mm. opetusmateriaaleissa ja opetustuntien määrässä.

– Oppimateriaaleja ei käytännössä ole. Tarvitaan perusopetussuunnitelmaan perustuva luokka-asteelta toiselle etenevää oppimateriaalia. Ja riittääkö yksi tunti viikossa viittomakielisen identiteetin muodostamiseen lapselle? Se on todella vähän, sanoo projektipäällikkö Mari Huhtanen Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta.

Oppimateriaaleja varten työryhmä esittää kansallisen opetusmateriaalien tietopankin perustamista opettajien tueksi. Myös opettajille annettavaa koulutusta voisi vielä lisätä.

– Kyselyyn vastasi seitsemän opettajaa, joista vain kahdella oli viittomakielen aineenopettajan pätevyys. Myöskään lisäkoulutusta tai jatkokoulutusta ei ollut käytännössä opettajille tarjolla lainkaan, Huhtanen kertoo.

Pojat pärjäsivät tyttöjä paremmin

Karvin keväällä 2015 tekemään arviointiin osallistui 19 yleis- ja erityisopetuksen oppilasta niistä kolmesta yläkoulusta, joissa opetetaan viittomakieltä äidinkielenä.

Nettitestin avulla arvioitiin oppilaiden taidot äidinkieli viittomakielenä -oppiaineessa. Oppilaat saavuttivat keskimäärin 56 prosenttia kokeen enimmäispistemäärästä. Yksittäiset tulokset vaihtelivat suuresti, eli jotkin oppilaat pärjäsivät loistavasti ja osa heikosti. Selitys löytyy oppilaiden taustoista.

– Viittomakieltä äidinkielenä opiskelee oppilaita, joilla saattaa olla eriasteisia diagnosoituja muita oppimisvaikeuksia tai muita vammoja kuulovamman lisäksi, ja tämä näkyy arvioinnin tuloksissa. Pojat osasivat jostain syystä paremmin viittomakieltä kuin tytöt kaikilla sisältöalueilla. Kulttuurituntemusalueella pojat pärjäsivät yhtä hyvin kuin tytöt, Huhtanen kertoo.

Arvioinnin tulokset käyttöä varten

Viittomakieli äidinkielenä arviointi tehdään samaan aikaan romanikielen ja saamenkielten arviointien kanssa.

Muun muassa kuurojen liitto on kantanut pitkään huolta viittomakielisten lasten oikeuteen saada opetusta omalla kielellään. Tätä vaatimusta tukee myös hiljattain voimaan tullut viittomakielilaki.

Nyt tehdyn arvioinnin tulosten ja kehittämistarpeiden toivotaan siirtyvän nyt myös käytännön tasolle.

– Yritämme tietysti tietysti viedä tätä tietoa eteenpäin mahdollisimman laajalle: Opetuksen järjestäjille, opetuksen kehittäjille, opettajakoulutuslaitoksille, Huhtanen vakuuttaa.