Pistiäisten ja Puolustusvoimien hidastama Karkialammen kaavoitustyö saatiin päätökseen

Karkialammen kasarmialueen asemakaavaehdotus hyväksyttiin Mikkelin kaupunginvaltuustossa maanantaina. Kymmenen vuotta valmisteltu kaava mahdollistaa muun muassa Puolustusvoimien käytössä olevan alueen aitaamisen. Muulle alueelle toivotaan liiketiloja ja pienteollisuutta.

puolustusvoimat
Tykki Karkialammen varuskunnan pihalla
Yle Etelä-Savo

Mikkelin Karkialammen asemakaavan uudistaminen aloitettiin vuonna 2005, kun Mikkelin varuskunta oli päätetty lopettaa. Maanantaina uusi asemakaava saatiin lopulta kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

– Kaiken kaikkiaan pitkäkestoinen prosessi, ja aika harvinainen sellainen. Kyllä nämä kaavoitusprosessit yleensä menevät vuodessa kahdessa läpi, Mikkelin kaupungin kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen sanoo.

Tarkkasen mukaan kaavoitustyön kestoa selittävät alueen erityislaatu ja matkan varrelle tulleet muuttujat. Osayleiskaavassa jouduttiin esimerkiksi ottamaan huomioon Kalevankankaalle suunniteltu arkistolaitos. Arkistolaitoksen ympäristöstä löytyneet pistiäiset vaativat lisäselvitysten tekemistä.

– Ja kun aikaa kuluu, myös henkilöt ja prioriteetit vaihtuvat, mikä sitten heijastuu kaavoitustoiveisiin.

Alueella toimii yhä maavoimien esikunta, ja Puolustusvoimilla olikin erityistoiveita alueen kehittämisestä. Erityisesti 1960-luvulla rakennettujen kasarmirakennusten suojelusta oli Tarkkasen mukaan ristiriitaisia käsityksiä. Kaava saatiin lopulta valmiiksi kompromissina.

– Puolustusvoimat katsoi, että rakennuksissa pitäisi olla mahdollisimman vähän rajoittavia merkintöjä, sillä heillä on erityistarve rakennuksille. Oli tässä sellainenkin tilanne, että suojelumerkintöjä oli esimerkiksi vuonna 2009 enemmänkin kuin nyt on. Kun kaavoitustyö lähti liikkeelle, suojelumerkintöjä oli kuudessa kohteessa, ja siihen palattiin lopulta. Katsottiin, että metsävaruskunnan yleisilme pystyttiin suojelemaan aluemerkinnällä.

Kaavoituksen loppuvaiheessa Puolustusvoimat nosti vielä esille turvallisuuden korostamisen.

– Sitä tuotiin vahvemmin esille kaavamerkinnöissä. Puolustusvoimien oma alue ja muu alue erotettiin toisistaan. Jos Puolustusvoimat näkee sen tarpeelliseksi, he pystyvät aitamaan oman alueensa, Tarkkanen toteaa.

Karkialammelle toivotaan liiketoimintaa

Puolustusvoimien toiminnan turvaamisen lisäksi uusi asemakaava mahdollistaa alueella olevien kiinteistöjen myynnin entistä tehokkaammin. Senaattikiinteistö on myynyt alueelta vuosien saatossa jo useita kohteita. Puolustusvoimien käytöstä poistuneisiin kasarmirakennuksiin on syntynyt muun muassa nahkajalostusta ja kirpputoritoimintaa.

Tarkkasen mukaan alueelle voisi tulevaisuudessa nousta toimitiloja, pienteollisuutta, varastorakennuksia ja väliaikaisia majoitustiloja.

– Toimitilamahdollisuudet ovat alueella erinomaiset, ja kaava sallii muun muassa ympäristöä ja häiriötä aiheuttamattoman pienteollisuustoiminnan. Uudisrakentaminen alueella on mahdollista.

Kun kaavoitusprosessi kymmenisen vuotta sitten alkoi, painotettiin kaavoituksessa Tarkkasen mukaan asumista, työpaikkoja ja matkailua. Lopulta suurimman painoarvon saivat työpaikat. Kaava mahdollistaa myös niiden Puolustusvoimien asuinrakennusten, joita ei ole erikseen suojeltu, ottamisen asuinkäyttöön.

– Asuminen ei loppujen lopuksi tullut kovin vahvasti tähän mukaan. Olemassa olevat rakennukset varmasti pystytään hyödyntämään, mutta muutenhan kasarmeihin ei tuotu mahdollisuutta tehdä pysyviä asuntoja, Tarkkanen toteaa.