Silmän harhailu tallentuu koneelle: "Päästään käsiksi tiedostamattomaan"

Silmänliikkeen tutkimus kehittyy nykyään reippain askelein. Huipputarkalla teknologialla saadaan aivan uudenlaista tietoa siitä, mihin ihminen tahattomasti katseensa kohdistaa.

Kotimaa
Silmät kasvot lähikuva silmäripset kulmakarvat
Karri Laihonen / Yle

Tietokoneruudun alaosassa oleva silmänliikekamera seuraa ruudun edessä istuvan henkilön pupilleja herkeämättä.

Koehenkilölle näytetään kuvia ja videoklippejä. Silmäliikekamera tallentaa pupillien pienimmätkin liikkeet kokeen aikana. Laite taltioi ihmisen silmänliikkeet, katseiden kohteet ja katseiden kestot.

– Nämä mitataan jopa sadasosasekunnin tarkkuudella. Näin saamme selville, mihin ihminen katsoo ja missä järjestyksessä hän huomaa eri elementtejä, kertoo porilainen silmänliiketutkija Mikko Puosi.

Katseen liike ohjautuu automaattisesti

Koehenkilölle testi on helppo: ei tarvitse muuta kuin katsoa. Silmänliiketutkimus paljastaa nimenomaan sen, mihin ihmisen katse kiinnittyy ennen kuin aivot ehtivät käsitellä kuvien informaatiota.

Silmänliikkeiden avulla päästään käsiksi tiedostamattoman puolen asioihin.

Otetaan esimerkiksi mainos: se mitä ihminen ensimmäisen puolen sekunnin aikana katsoo, ei ole hänen itsensä päätettävissä.

Silmänliiketutkija Mikko Puosi

– Otetaan esimerkiksi mainos: se mitä ihminen ensimmäisen puolen sekunnin aikana katsoo, ei ole hänen itsensä päätettävissä. Katsetta ohjaavat muun muassa mainoksen taitto, kontrastit, sävyt ja eri elementtien koot, Puosi selventää.

Silmänliiketutkimuksen tulokset ovat siis erittäin arvokasta tietoa varsinkin mainostoimistoille.

Aimo harppauksi eteenpäin

Silmänliiketutkimuksen juuret ulottuvat 1800-luvun loppuun, jolloin huomattiin, että silmä liikkuu nykäyksittäin eikä tasaisesti.

– Kun törmäsin töiden kautta ensimmäisen kerran silmänliiketutkimukseen 2000-luvun alussa, ei teknologia ollut vielä luotettavaa eikä kätevää. Vajaassa kymmenessä vuodessa on tapahtunu valtava loikka ja nyt tätä pystytään oikeasti hyödyntämään, silmänliiketutkija Mikko Puosi toteaa.