"Ree on ree, eikä se siitä miksikään muutu"

Etelä-Pohojammaan murtehella saa asiansa hoirettua halutesnansa. Ja tarvittaessa voi vaihtaa yleiskielelle. Yksi murteen peruspiirteistä on ree eli esimerkiksi ratsunista, resinfioinnista ja riscosta tuttu d-kirjain.

ilmiöt
Pöyrööt-sarjakuvan Jussi Pöyröö ystävineen käyttää ärrää eli pohjalaista "reetä" d-kirjaimen tilalla.
Pöyrööt-sarjakuvan Jussi Pöyröö ystävineen käyttää ärrää eli pohjalaista "reetä" d-kirjaimen tilalla.Pöyrööt-sarjakuva, Arttu Seppälä ja Liisa Peltonen

Pöyrööt-sarjakuvan käsikirjoittaja Arttu Seppälälle ”ree” on työkalu. Se on niin tärkeä osa pohjalaista murretta, jolla Seppälä sarjakuvaansa kirjoittaa, että Seppälä melkein hämmästyy toimittajan kysymystä murrekielisen ilmaisun käytöstä ja merkityksestä.

– Ree on oikein lausuttu d. Ree on ree, eikä se siitä miksikään muutu, Seppälä sanoo.

Seppälä on oppinut murteensa Lapuan Tiistenjoella. Ja siihen d:n korvautuminen r:llä kuuluu olennaisena osana.

– Ree sopii joka paikkaan mihin d:kin. Kirjoitetaan "d" ja lausutaan "ree", kuten ratsunit ja muut.

Juuret kielen historiassa

Eteläpohjalaisessa puheessa d-kirjain korvautuu ärrällä. Tai reellä, kuten kirjainta kutsutaan.

– Ärrän käyttäminen on laajemminkin tuttua lounaismurteissa. Se, että sitä sanotaan ree:ksi on ehkä enemmän eteläpohjalainen ilmiö. Luulen, että etelämpänä puhutaan r:stä, sanoo Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja Heikki Hurtta.

Hurtta kertoo d:n muuttumisen reeksi johtuvan kielen historiasta. Astevaihteluista, jotka aiheuttavat sen, että kirjaimet k, p ja t vaihtelevat tietyin ehdoin toisen äänteen kanssa tai katoavat.

– Lupa – luvan tai esimerkiksi näkee – näen, Hurtta sanoo.

Datsun 100A
Pohjalaisten ratsuni eli Datsun 100ASeppo Sarkkinen / Yle

"Kysytähän uurestansa"

Etelä-Pohjanmaalla kaaretaan sareveret ämpäriin ja saaraan koulusta toristukset. Laitetahan kukat lauralle.

– Etelä-Pohjanmaalla murretta pidetään hienona asiana ja siitä ollaan ylpeitä, eikä siitä haluta luopua. Jos uskaltaa ennustaa eri Suomen murteiden säilymistä, niin Etelä-Pohjanmaan murre on varmasti parhaita, Heikki Hurtta sanoo.

Samaa sanoo Arttu Seppälä.

– Murteet laimenevat ja sen huomaa, että eri ikäisillä ihmisillä on erilainen murre, mutta kuuluu ree nuoriltakin välillä, Seppälä toteaa.

Joskus murteista puhetta on muokattava yleiskielisemmäksi syystä tai toisesta. Jos ei tule ymmärretyksi tai haluaa vaikka sulautua joukkoon. Toisinpäinkin voi käydä: yleiskielisyys häipyy voimistuvan murreilmaisun tieltä.

– Kielessä on tilanteista vaihtelua. Ihminen voi pyrkiä tietäen tai tiedostamattaan mukauttamaan kieltään tilanteen mukaan. Julkisissa tilanteissa varsinkin Pohjanmaan ulkopuolella saattaa puhua yleiskieltä, mutta kotoisissa nurkissa puhuu kotoiseen, lapsuudesta opittuun tapaan, Hurtta tietää.

Arttu Seppälän sarjakuvan jussipaitainen sarjakuvahahmo tulee useimmiten ymmärretyksi leviällä murtehellaan. Kuten pohjalaiset yleensäkin. Ja jos jostain syystä ei ymmärretä, kysytähän uurestansa.