1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. A-teema

Miksi maahanmuutto saa keskustelun kuohumaan? Kysyimme kahdelta eri tavoin suhtautuvalta

Yle Kokkolan ja Keskipohjanmaa-lehden keskiviikkona järjestämän keskustelutilaisuuden tavoitteena on saada aikaan rakentavaa keskustelua maahanmuutosta. Kuinka tähän päästään aiheessa, joka on saanut suomalaiset törmäyskurssille? Kysyimme tätä jo etukäteen kahdelta tilaisuuteen osallistuvalta.

Haastateltavat vastasivat kysymyksiin kirjallisesti. Julkaisemme vastaukset alla.

Jari Väli-Klemelä on yrittäjä Kalajoelta. Hän on entinen perussuomalainen sekä Muutos2011 ry:n puheenjohtaja. Nykyään hän on Suomidemokraattien puheenjohtaja. Kertoo vastustavansa vahvasti nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa, joka "ruokkii haittamaahanmuuttoa".

Vaasalainen Alexandra Biaudet kertoo edustavansa maahanmuuttokeskustelussa itseään ja ajatuksia, joiden mukaan Suomessa tulisi kunnioittaa yhteisiä kansainvälisiä sopimuksia sekä perustuslakia, joka "kieltää syrjinnän ja eriarvoistamisen".

1. Maahanmuuttokeskustelu käy kuumana eikä näytä laantumisen merkkejä. Miten keskustelun eri osapuolet voisivat lähentyä toisiaan?

**Jari Väli-Klemelä: **Erilaiset keskustelutilaisuudet ovat omiaan avaamaan eri osapuolten kantoja. Nettihuutelut ja -kirjoittelut vain pahentavat tulehtunutta ilmapiiriä. Medioiden rooli on merkittävä: tuoda faktat pöytään eikä kaunistella maahanmuuton mahdollisuuksia sekä kustannuksia. Tässä on pääosin käännytty parempaan suuntaan viime kesän jälkeen.

Alexandra Biaudet: Haastavaa on se, että on hyvin vaikeaa lähteä tekemään kompromissia ihmisarvo- tai ihmisoikeuskäsitteistä, joiden tulisi olla perusarvoja, jotka ohjaavat tätä keskustelua. Maahanmuuttoa ei voi nähdä yhden ratkaisun asiana. On erittäin tärkeää, että osataan eritellä ja nähdä, että maahanmuutto kostuu monesta osasta: on paluumuuttajia, työperäistä muuttoa ja esimerkiksi kiintiöpakolaisia. Turvapaikanhakija ei kuulu turvapaikkaa hakiessaan maahanmuuttajiin. Vasta sitten, kun hänelle on myönnetty turvapaikka, hänestä tulee maahanmuuttaja.

2. Tiedotusvälineistä ja sosiaalisesta mediasta voi saada sellaisen käsityksen, että suomalaiset ovat jakaantumassa eri leireihin: maahanmuuton vastustajiin ja puolustajiin. Mitä pitäisi tehdä, jotta maahanmuutosta löydettäisiin yhteisymmärrys?

**Jari Väli-Klemelä: **Tällä hetkellä tilanne on niin vahvasti tunnepitoinen, että suuri osa osallistuvasta väestä ei kuule lainkaan toisen osapuolen näkemystä. Koska tilanne on räjähdysherkkä, uskon seuraavan askeleen olevan astetta pahempi, eli esille tulevat konfliktit vastustajien, puolustajien sekä maahanmuuttajien välillä.

**Alexandra Biaudet: **Olisi tärkeää tiedostaa, että muun muassa nuorten syrjäytyminen ja pitkäaikaistyöttömyys ovat myös tärkeitä asioita, joita tulee hoitaa – ja hoidetaan. Kumpikin ongelma on huomioitava. Maahanmuutto tai maahanmuuttajat eivät ole syyllisiä näihin, vaan aivan muut seikat. Koska nyt keskustellaan paljon turvapaikanhakijoista, tulee helposti mielikuva, ettei muuta sitten olekaan. Näinhän ei tietenkään ole.

Uskon että juuri se periaate, että kaikki ovat arvokkaita ja tärkeitä, on meidän kaikkien vakuus sille, että kaikista pyritään pitämään huolta. Heti, kun alamme eriarvoistamaan ihmisiä, on suuri mahdollisuus, että seuraavaksi syrjinnän kohteeksi joudut sinä tai minä. Mustavalkoinen ajattelu ei ole realismia. Joka tällaista joko–tai-keskustelua viljelee, vie keskustelun kovin primitiiviselle tasolle, joka ei heijasta todellisuutta. Haasteita on, mutta he, jotka eivät ole samaa mieltä, eivät välttämättä ole minua vastaan.

3. Verkossa maahanmuuttoon liittyvät kommentit ovat jopa aggressiivisia. Mitä maahanmuutosta keskustelevien tavallisten ihmisten tulisi ottaa huomioon, jotta suomalaiset eivät ajautuisi täydelle törmäyskurssille?

**Jari Väli-Klemelä: **Vaikka keskustelut ovat hyvin tunnepitoisia, tulisi kaikin tavoin välttää henkilöiden välistä loukkaamista. Kaikessa on kuitenkin kyse asioista. Toisen loukkaaminen ei auta mitään. Rakentavaa keskustelua eikä nettihuutelua.

**Alexandra Biaudet: **Meidän jokaisen tulisi ymmärtää, että ensisijaisesti on lakeja, joita tulee seurata. Uhkailu ja pelottelu on rikos. Jos toivoo saavansa äänensä kuuluville, tulisi varmaan myös sallia se toisille. On olemassa myös lakeja, jotka määrittelevät myös sen, mitä saa sanoa. Rasismi ja syrjintä ovat Suomessa kielletty. Myös kiihottaminen kansanryhmää kohtaan on rikos. Asiaton käytös, kuten nimittely tai asiasta keskustellessa meneminen henkilökohtaisuuksiin, vie omalta sanomiseltaan painoarvon. Kun on jotain mieltä, se tulee sanoa omalla nimellään, omilla kasvoillaan. Kaikkein tärkeintä olisi, että itse tiedostaa, mitä sanoo ja miksi. Pelko esimerkiksi ei tee asioista totta.

4. Maahanmuutto koskee sekä suomalaisia että maahanmuuttajia. Miten meidän pitäisi kuunnella maahanmuuttajia keskustelussa?

**Jari Väli-Klemelä: **Ennen kaikkea pitää kuulla se perimmäinen syy Suomeen saapumiselle. Rikolliset, järjestelmän hyväksikäyttäjät sekä "elintasosurffarit" on palautettava välittömästi takaisin. Sen jälkeen on aika muulle keskustelulle.

**Alexandra Biaudet: **Etenkin kotouttamisen kehittämisessä tulee tietenkin kuulla kokemusasiantuntijoita. On kuitenkin myös kansainvälisiä sopimuksia ja eettisiä periaatteita, joita tulee ottaa huomioon. Maahanmuuttopolitiikka on mitä suurimalta osalta myös ulkopolitiikkaa – vaikka onkin sisäministeriön alainen. Se ei saa olla populistisen puoluepolitiikan leikkikenttä.

5. Yksi pelko on, että rasismi saa kannatusta Suomessa. Millä tavoilla varmistamme, että rasismi ei nosta päätään?

**Jari Väli-Klemelä: **Eri tilastojen varjossa muista valtioista voidaan todeta, että rasismi on kasvussa, sekä kantaväestön että maahanmuuttajien keskuudessa. Viittaan Poliisiammattikorkeakoulun tekemään tutkimukseen, joka julkaistiin (hiljattain). Siinä oli vertailuja eri valtioista. Muodostuu etnisiä jengejä ja kantaväestön jengejä. En toivoisi, että sellaista tulee. Meillä on maahanmuuttopolitiikka pielessä. Ei se ole maahanmuuttajien ongelma.

**Alexandra Biaudet: **Rasismin kasvu alustana on tietämättömyys ja pelko. Ensisijaista on, etteivät Suomessa ihmiset kokisi omaa olemassaoloaan uhatuksi. Suomessa on tilaa monenlaisille ihmisille, monenlaiselle elämälle. Jokaisen meistä tulee saada kokea olevansa osallinen ja luomassa omaa ja Suomen tulevaisuutta omalla tavallamme. Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista ja pystyy edelleen varmasti pitämään huolta heistä, jotka tukea tarvitsevat. Ajatus, että Suomi jossain kohtaa historiaansa olisi ollut homogeeninen yhteisö, on illuusio, joka ei pidä paikkaansa. Suomi on aina ollut vuorovaikutuksessa maailmaan, ja Suomen aktiivinen vastuunkantaminen maailmanpolitiikassa on antanut Suomelle enemmän vaikutusvaltaa kuin, mitä näin pienellä valtiolla muutoin olisi. Suomen elinehto on olla mukana.  Kansanvälinen kasvatus ja moninaiset suhteet maailmalla ovat voimavara. Suomea ei uhkaa muu kuin suomalaiset itse.

Alexandra Biaudet ja Jari Väli-Klemelä ovat mukana Keskipohjanmaan ja Yle Kokkolan järjestämässä Suomalaiset törmäyskurssilla – miksi maahanmuutto saa napit vastakkain? -keskustelutilaisuudessa. Samoja haastatteluvastauksia on hyödynnetty toimitusten yhteisellä sopimuksella kummassakin mediassa.

Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 24.2. klo 17-18.30 Kokkolan kaupungintalolla. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja se on nähtävissä myös suorana lähetyksenä Yle Kokkolan verkkosivuilla. Kysymyksiä tilaisuuteen voi lähettää etukäteen osoitteeseen kokkola@yle.fi tai tämän linkin kautta.