Aallon rakennukset kirjavassa kunnossa – "Onneksi suuri osa omistajista tajuaa rakennuksensa arvon"

Yleispätevää vastausta Aallon suunnittelemien rakennusten kuntoon on mahdoton antaa. Rakennuskanta on laaja eikä korjauksia tai ylläpitoa useinkaan kontrolloida. Alvar Aalto -säätiö tarjoaa yksityisille Aalto-kiinteistöjen omistajille neuvoja ja opastusta kiinteistöjen remontoimiseen ja ylläpitoon.

Kotimaa
Kolmen ristin kirkko Imatralla.
Mikko Savolainen/Yle

Arkkitehti Tuula Pöyhiä matkusti tiistaina Alajärvelle katsomaan kunnostettua Villa Väinölää. Kyseessä on Alvar Aallon nuoruuden työ veljelleen Väinölle.

– Se on oikea rakennushelmi, minkä kanssa Alajärven kaupunki on tehnyt hyvää työtä. Kohdetta on kunnostettu rauhallisella ja ymmärtävällä tempolla.

Aina Aallon suunnittelemien rakennusten korjaukset ja kunnostustyöt eivät miellytä Alvar Aalto -säätiön arkkitehtiä.

– Minusta on aina surullista kun jotain alkuperäistä ja hyväkuntoista katoaa, olkoon kyse kuinka pienestä asiasta tahansa, tunnustaa Pöyhiä.

Säätiöllä ei ole määräysvaltaa

Alvar Aalto -säätiö tarjoaa yksityisellekin ihmisille apua rakennusten korjaamiseen. Tähän yhteistyötarjoukseen tartutaan kuitenkin suhteellisen harvoin.

– Yhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen. Rahaa emme voi antaa, mutta kokemusta ja tietopohjaa kyllä, lupaa Tuula Pöyhiä.

Säätiö saakin yhteydenottoja lähes viikoittain, mutta aktiivisuudessa olisi vielä parannettavaa. Etenkin tehdaspaikkakunnille rakennettujen tyyppitalojen peruskorjauksiin asiantuntijat osallistuisivat mieluusti neuvonantajina.

– Tiedän, että esimerkiksi Sunilan alueella Kotkassa on kerrostaloissa säilytetty alkuperäisiä kaapistoja, se on luontevaa ja mukavaa. Alkuperäisen säilyttäminen ei tarkoita asumismukavuudesta tinkimistä vaan tavasta tehdä.

Onneksi suuri osa Aalto-kiinteistöjen omistajista tajuaa rakennuksensa arvon ja tekee parhaansa sen eteen.

Tuula Pöyhiä

Kansallisena haasteena huolehtia Aallon arkkitehtuurista

Arkkitehti Pöyhiä korostaa voimakkaasti Alvar Aallon merkitystä suomalaiselle arkkitehtuurille nyt ja tulevaisuudessa. Ilman Aaltoa ei suomalaisella arkkitehtuurilla olisi nykyisenlaista asemaa.

– Meidän on huolehdittava siitä, että nämä rakennukset korjataan ja ylläpidetään oikein, niin että ne säilyttävät ominaislaatunsa. Niitä tänne tullaan ulkomailta katsomaan.

Syyttelyyn ei Pöyhiä lähde. Hän kertoo tiedostavansa tiukan taloudellisen tilanteen asettamat haasteet. Toisaalta vanhan säilyttäminen on usein edullisempi vaihtoehto.

– Onneksi suuri osa Aalto-kiinteistöjen omistajista tajuaa rakennuksensa arvon ja tekee parhaansa sen eteen.